Hakkeen tuen rajaus uhkaa metsäenergian käyttötavoitetta
Metsähakkeen käytölle asetettu tavoite edellyttää toimivaa korjuu- ja logistiikkaketjua metsästä voimalaitoksille, sanoo Energiateollisuus ry:n puheenjohtaja Antti Vilkuna. Pekka Fali Kuva: Viestilehtien arkistoHallitus linjasi lokakuun alussa, että turveveroa alennetaan ja vastaavasti metsähakkeella tuotetun sähkön tukea nostetaan. Syynä oli puun ja turpeen kilpailukyvyn heikentyminen kivihiileen verrattuna.
Metsäteollisuuden mielestä metsähakkeelle maksettava tuki tulisi rajata läpimitaltaan keskimäärin alle 16-senttimetriseen puustoon rinnankorkeudelta mitattuna.
Metsäteollisuus pelkää, että metsäyhtiöiden tarvitsemaa ainespuuta ohjautuu liikaa energiakäyttöön.
Energiateollisuus ry:n hallituksen uusi puheenjohtaja Antti Vilkuna muistuttaa metsäenergian käytölle asetetusta kansallisesta tavoitteesta.
”Tuen kohdentamiseen tehtävät rajaukset vaarantaisivat metsähakkeen käytölle asetetun kansallisen tavoitteen toteutumisen”, Vilkuna sanoo.
Metsähakkeen käytön edistämiseksi tehty poliittinen päätös alentaa turpeen veroa ja siten parantaa Vilkunan mukaan molempien kotimaisten polttoaineiden kilpailukykyä, mikä on tärkeä signaali alan toimijoille.
Suomella on hyvät mahdollisuudet saavuttaa tavoitteet uusiutuvien energialähteiden lisäämisessä, kertoo Energiateollisuuden selvitys uusiutuvien energialähteiden edistymisestä.
Metsähakkeelle asetettu tavoite on Vilkunan mukaan kuitenkin kunnianhimoinen. Haasteena on hakkeen saatavuus kilpailukykyiseen hintaan. Onnistuminen edellyttää toimivaa korjuu- ja logistiikkaketjua metsästä voimalaitoksille.
”Muutokset pelisäännöissä ja epävarmuus tulevasta nakertavat yrittäjien luottamusta ylläpitää toimintojaan ja investoida koneistoon ja osaamiseen. Nyt tehtävien vero- ja tukiratkaisujen lisäksi kilpailukyvyn varmistamiseksi on kehitettävä pitkäjänteisesti energiapuumarkkinoita ja saatavuutta ensiharvennuskohteista”, Vilkuna sanoo.
Suomen tavoitteena on nostaa tuulivoimaloiden kapasiteetti 2 500 megawattiin vuoteen 2020 mennessä.
Tavoitteen saavuttamiseksi luodun tuotantotuen piirissä pyörivien voimaloiden yhteenlaskettu teho on jo noin 600 megawattia eli lähes neljännes tavoitteesta.
Hankkeita on vireillä moninkertaisesti kansalliseen tavoitteeseen verrattuna.
”Suomen tuulivoimatavoitteet voidaan saavuttaa jo ennen vuotta 2020, jos melusäännökset ovat kohtuulliset ja kaava- ja lupavalitusmenettelyjä saadaan sujuvoitettua”, Vilkuna arvioi.
Energiateollisuuden mukaan vesivoimalle asetettuja tavoitteita ei saavuteta, jos uutta vesivoimaa ei kyetä rakentamaan.
Tehonnostoinvestoinnit on saatettu lähes loppuun ja uusien voimalaitoshankkeiden luvat ovat oikeusasteiden käsittelyssä.
Vesivoiman lisäämistä Energiateollisuus pitää perusteltuna, koska tuulivoimaa rakennetaan lisää ja samalla lauhdekapasiteettia poistuu asteittain.
Kotimaisen säätövoiman lisääminen parantaisi sähköjärjestelmän joustavuutta ja vähentäisi riippuvuutta säätösähkön tuonnista. Hallituksen olisi valmisteltava kansallinen strategia kotimaisen säätövoiman lisäämiseksi, Energiateollisuus esittää.
Sillä parannettaisiin energiaturvallisuutta ja kauppatasetta.
Suomi hyödyntää energiantuotannossaan kolmanneksi eniten EU-maista uusiutuvia energialähteitä. Tärkein energialähde on uusiutuva puu.
JUHA KAIHLANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
