TERVEENÄ TYÖSSÄ Kaatumiskouluun?
Yle uutisoi viime vuoden joulukuussa ”kaatumiskoulusta”. Kyse oli seniori-ikäisille suunnatusta jyväskyläläisestä tapaturmien ennaltaehkäisystä. Kurssilla opiskeltiin kaatumista turvallisesti sisätiloissa.
Opin uutisesta, että kaatuessa on tärkeää ristiä käsivarret rinnalle ja pitää leuka kiinni rinnassa, ettei pää kolahda. Uutiseen liitetty video havainnollisti asiaa. Porukka pyllähteli voimistelumatolle eri asennoista ja hauskaa näytti olevan.
Haastateltujen mielestä oikeanlaisen kaatumisen opetteleminen oli vaikeaa. Sitä mieltä olen minäkin, sillä kaatuessa ihminen ottaa luonnostaan käsillä vastaan. En varmasti osaisi kaatua oikein, joten osallistuisin mielelläni kaatumiskoulutukseen, jos sellainen olisi tarjolla.
Samalla kurssilla voitaisiin opiskella myös turvallinen tapa kiivetä ja laskeutua eri kohteisiin. Tiedän kokemuksesta, ettei traktorista saisi hypätä alas (takerruin kerran vaatteistani kiinni ja putosin).
Kolmipisteotteen harjoittelu eri tilanteissa ei olisi ollenkaan haitaksi, sillä koko käsite on minulle vähän vieras. Muistatko sinä, lukijani, aina varata joko molemmille jaloille ja toiselle kädelle tai molemmille käsille ja toiselle jalalle , kun kiipeät tai laskeudut (eli käyttää kolmipisteotetta)?
Liukastuminen ja kaatuminen ovat viljelijöille sattuvista tapaturmista yleisimpiä. Kyse on siis todella tärkeästä asiasta. Tyypillistä on satuttaa selkä, käsi tai jalka, mutta vakavimmat – jopa kuolemaan johtavat – vammat syntyvät päähän osuneista kolhuista.
Esimerkiksi työterveyshuollon tilakäynnillä voi kartoittaa vaarallisia paikkoja omassa työympäristössä.
Säistä riippumattomia riskipaikkoja ovat muun muassa turhaa tavaraa sisältävät tilat ja portaikot, kaltevat, karhentamattomat pinnat, sileät kannet ja peitelevyt, riittämätön kosteudenpoisto ja viemäröinti sekä valaisemattomat kulkureitit.
Liukkaalla kelillä kaatumista osataan usein varoa, mutta kotiympäristön vaarallisia reittejä ei välttämättä itse huomaa ennen kuin vahinko on sattunut.
Jalkineitakaan ei helposti tule ajatelleeksi muutoin kuin liukkaalla säällä. Hyvässä työjalkineessa on pehmeä ja taipuisa pohjamateriaali, voimakkaasti kuvioitu pohja, nilkkaa tukeva varsi ja matala, leveä kanta. Nastat tai liukuesteet ovat plussaa talvella.
Sain työterveyshuollon tilakäynnillä tuliaisena Melan esitteen, jossa on edellä käsiteltyä tietoa kaatumisen ja liukastumisen ennaltaehkäisystä. Esitteessä kerrottiin vaaranpaikkojen ja turvavinkkien lisäksi myös tilastotietoa.
Kaikissa ikäryhmissä sattuu tapaturmia, mutta 40–50-vuotiaiden riski vammautua on jopa kaksinkertainen 20–29-vuotiaisiin verrattuna. Tapaturmariskiin vaikuttavat hyvä lihasvoima ja tasapaino, vireys, stressittömyys, havainnointi- ja päättelykyky sekä tiedot ja taidot.
Kaikkia työterveyteen liittyviä asioita voi kehittää ja pienentää näin omaa ja muiden perheenjäsenten tapaturmariskiä – onhan maatila usein lastenkin leikkiympäristö ja kotipiha. Lapsillakin voisi olla mukavaa ”kaatumiskoulussa”.
Kuka ottaa haasteen vastaan ja järjestää koulun viljelijöille?
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
