Uusi alkoholilaki sallisi omien juhlajuomien tuonnin tilausravintolaan – MTK ja MaRa erimielisiä vaikutuksista maatilamatkailuun
Matkailu- ja Ravintolapalvelujen liiton mukaan anniskelutulot ovat ratkaisevia ravintoloiden kannattavuudelle.
Alkoholilaki herättää keskustelua. Kuva: Jaana KankaanpääAlkoholilakiehdotuksessa kalliin ravintola-alkoholin ongelman ratkaisuksi ehdotettiin asiakkaiden omien alkoholijuomien sallimista tilausravintolassa.
Matkailu- ja Ravintolapalvelujen liitto MaRan varatoimitusjohtajan Veli-Matti Aittoniemen mukaan ehdotuksessa on ongelmia.
”Hallituksen tavoitteena oli siirtää alkoholin kulutusta ravintoloihin. Se, että asiakkaan sallittaisiin tuoda omat alkoholijuomat ravintoloihin, vaikuttaa anniskelua vähentävästi”, hän sanoo.
Ravintoloissa ostettu alkoholi on selvästi kalliimpaa kuin Baltian maista hankittu. Ravintola-alan raskaan kustannusrakenteen vuoksi se on myös selvästi kalliimpaa kuin Suomessa kaupasta hankittu alkoholi.
Aittoniemen mukaan alkoholin myynnistä saadut tulot ovat ratkaisevia ravintoloiden kannattavuudelle. Omien juomien salliminen heikentäisi alan toimintaedellytyksiä.
"Esityksen taustalla on halu tukea maatilamatkailua. Tosiasiassa asiakkaan omien alkoholijuomien salliminen ravintoloissa iskisi kaikkein pahiten maaseudulla ja pienissä kunnissa toimiviin anniskeluravintoloihin, kylpylöihin ja hotelleihin", Aittoniemi sanoo.
MTK:n asiantuntija Kimmo Aalto pitää MaRa:n tiedottamista mustavalkoisena.
”MaRa:lla on sikäli virheellistä tietoa, että nämä eivät ole välttämättä minkäänlaisia ravitsemusliikkeitä tai ravintoloita, joihin juomia tuodaan. Juhla- ja kokousjärjestäjät saavat tuoda omia juomiaan”, hän kertoo.
Aallon mukaan maatilamatkailun yrittäjäyhdistyksen jäsenistä noin puolella on anniskeluoikeudet. Loput eivät niitä välttämättä edes halua, sillä alkoholimyyntiä ei pidetä merkittävänä liiketoiminnalle.
”Tuo on ihan turhaa vastakkainasettelua tuo koko juttu. Ravintolat, joilla myynti vähenee, voivat itse katsoa peiliin, miten kehittää palvelujaan ja miten saada ryhmiä.”
Aalto painottaa olevan elinkeinovapauden vastaista pakottaa maaseudun yrittäjiä ja matkailukohteita hakemaan anniskelulupia. Yrittäjän tulee saada itse valita hakeeko anniskeluoikeuksia vai ei. Lisäksi hän muistuttaa sekä maaseudun että kaupunkialueiden olevan täynnä seuratalojen kaltaisia kokoontumistiloja.
”Vastakysymyksenä esittäisin: pitäisikö MaRan mielestä näiden hakea myös anniskeluoikeuksia?”
Aallon mukaan ulkomaille matkustavien ja sieltä juomansa hakevien syyllistämisen sijaan suomalaiset voisivat kehittää omia palveluitaan kotimaisten matkailijoiden kiinnostuksen säilyttämiseksi.
”Ei ole tätä päivää, että ohjeistettaisiin ihmisiä matkailemaan vain kotimaassa.”
MaRa:n toimitusjohtajan Timo Lapin mukaan Suomen matkailuelinkeino lepää pitkälti ulkomaalaisten varassa. Suomella onkin useita kilpailuvaltteja. Tuotteiden ja palveluiden korkea laatu, maan yleinen turvallisuustilanne, ympäristön tila, majoituksen taso, ruokakulttuuri ja paikallisväestön asennoituminen vieraisiin ovat merkittäviä tekijöitä matkaajien houkuttelemiseksi.
Useimmat matkailijat ovat eurooppalaisia, mutta myös aasialaisten määrä on kasvussa. Yksilöviisumien lisääntyminen on saanut heidät matkustamaan yhä enemmän perheinä ja pariskuntina suurten ryhmien sijaan. Lapin mukaan tämä on herättänyt mahdollisuuden heille kiinnostua koko Suomesta pääkaupunkiseudun ja Pohjois-Suomen ohella.
Lapin mukaan suomalaiset ovat itse melko haluttomia kotimaanmatkailijoita. Vuonna 2007 matkailun tilanne näytti hyvältä, mutta 2008 alkanut talouskriisi haittasi kehitystä selvästi. Nykyään suomalaiset kuuluvat EU:n innokkaimpiin ulkomaanmatkailijoihin.
Aalto sen sijaan näkee matkailun tilanteen seuraavan yleismaailmallista mallia. Lyhytlomien lisääntyessä ihmisillä on enemmän aikaa matkusteluun.
Maaseutumatkailun tilanteen hän näkee maatalousyrittäjän kannalta hyvänä. Ulkomailta Suomeen suuntautuva matkailu on hänen mukaansa kasvultaan Pohjoismaiden suurinta. Mökkimatkailun kannalta erityisesti keskieurooppalaiset ovat vahvasti esillä. Myös venäläisten matkailu on piristynyt talousvaikeuksien liennyttyä.
Myös kotimaan osalta tilanne on hänen mielestään hyvä.
”Juhlia ja perhetilaisuuksia on vietetty vilkkaasti etenkin toukokuun alkupuolelta lähtien. En usko, että kylmät ja sateiset säät kotimaan matkailua hirveästi verottavat. Ennemmin sitä ollaan uudessa ympäristössä ja retkellä kuin pidetään kotona sadetta.”
Suomalaisen maaseutumatkailun vahvuudet ovat Aallon mukaan keskeisellä sijalla.
”Lähiruoka, maalaismaisemat, pihapiiri ja miljöö, luontoon liittyvät aktiviteetit, sauna, perheyrittäjyys sekä ystävällisesti ja vieraanvaraisesti läsnä oleva isäntäväki ovat niitä tekijöitä, joiden perusteella juhla- ja kokouspaikkoja sekä myös lomanviettopaikkoja maaseudulta valitaan. Alkoholi ja mahdolliset anniskeluoikeudet tulevat vasta näiden jälkeen.”
KORJATTU OTSIKKOA 29.6. KLO 14.18: Aiemman otsikon mukaan omien pullojen tuonti sallittaisiin ravintoloissa. Kyse on tilausravintoloihin tuotavista omista juomista.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
