Muuramelainen Harvian perheyrityson maailman suurin kiukaiden valmistaja

Markus Hakanen pakkaa vientikiukaat pahvilaatikoihin. Janne Nousiainen Kuva: Viestilehtien arkisto

MUURAME (MT)

Vuonna 1950 Tapani Harvia valmisti ensimmäisen kiukaan omaan saunaansa. Pian hän ryhtyi tekemään kiukaita myös myyntiin.

Seuraava sukupolvi johtaa nyt menestyvää maailman suurinta kiuasfirmaa.

Erilaisia kiuasmalleja on yli sata, myynti- ja markkinointijohtaja Kullervo Harvia sekä Muuramen tehtaan johtaja Vesa Vehmaa laskevat. Kiukaat tuovat yli 90 prosenttia liikevaihdosta.

Ensimmäiset sähkökiukaat Harvia valmisti 1980-luvun lopulla. Nyt sähkökiukaita on kaksi kolmesta.

Harvia työllistää noin 300 ihmistä. Muuramessa heitä on 170.

Vehmaan mukaan työväkeä on helppo saada sekä metalli- että puupuolelle. Harvia on haluttu työnantaja, joka tekee yhteistyötä jo lukiolaisten ja ammattikoululaisten kanssa.

Yritys aloitti autotallissa Jyväskylässä. Muurameen tehdas muutti 1970-luvun alussa. Tehdasta on laajennettu kymmeniä kertoja.

Nykyisin Muuramessa on tuotantotilaa yli kolme hehtaaria.

Edustavassa näyttelyhallissa asiakkaat pääsevät tutustumaan yhtiön tarjontaan.

Tärkein vientimaa on Venäjä. ”Siellä on vanha saunakulttuuri, joka ei ole hävinnyt mihinkään”, Harvia sanoo.

Saksaa pidetään Euroopan saunamaana. Saunakulttuuri sinne syntyi kuitenkin vasta Suomen sotaretkeltä hengissä säilyneiden saksalaisten mukana.

Ranskaan ja Sveitsiin Harvia vie paljon kokonaisia elementtisaunoja. Vientisauna mahtuu hämmästyttävän pieneen pakettiin.

Puun työstön Harvia aloitti vuonna 1997.

Muuramen tehtaassa työstetään myös lasia. Vehmaan mukaan yhä useamman mökkisaunankin ovi tehdään lasista.

Alumiinikarmit tekevät tuloaan myös saunanovien ympärille.

Kanadalaiseen laskettelukeskukseen toimittamaansa isoon saunaan Harvia rakensi kokonaisen lasiseinän. Sen läpi voi katsella lumisia vuoria.

Yhtiön valmistamia suurimpia saunoja on myös tanskalaisessa leirikeskuksessa.

Kiinaan Harvia rakensi tehtaan, jotta pääsi eroon tuoteväärennyksistä. Kiinalaiset ovat taitavia kopioimaan länsimaiden tuotteita pakkauslaatikoita ja käyttöohjeita myöten.

Kiinassa valmistetaan tiettyjä kiuasmalleja Kaukoidän lisäksi Euroopan markkinoille.

Muuramen tehtaan tuotantolinjoilla on paljon automaatiota. Hitsausrobotit ja työstökeskukset vastaavat tehokkuudeltaan useita ihmistyövuosia.

”Tuotannon automatisointi on menestyksen salaisuus. Se tuo hintakilpailukykyä”, Harvia ja Vehmaa sanovat.

Muuramen tehdas pyörii kahdessa vuorossa, automaattikoneet tarvittaessa myös viikonloppuisin.

Kuluvan vuoden myynti on edellisvuodesta plussalla 6–7 prosenttia, vaikka lamasta puhutaan. Harvia on kasvattanut markkinaosuuttaan.

Ostajat ovat nyt nykäisseet jarrun päälle. Kullervo Harvia ei kuitenkaan usko vuoden 2008 kaltaiseen seinäänajoon. Tuolloin koko Suomen vienti romahti.

Tuontiakin saunapuolella on. Virolaiset laudetehtaat tuovat haastetta Harviallekin.

Baltian maista tuodaan sisustuspuuksi tervaleppää, kaukomailta eksoottisiakin puulajeja.

Kuusipaneeli on yhä suosituin saunan sisustusmateriaali. Muita yleisimpiä vaihtoehtoja ovat mänty, haapa, tervaleppä tai lämpökäsitelty haapa.

Lauteita tehdään myös apachista sekä otiesta.

Uuden kartanomallin lauteet tehdään lämpökäsitellystä männystä. Alalaude on laaja yhtenäinen taso, jonka päälle sijoitetaan istuinjakkaroita halutulla tavalla.

Muotoonpuristetuista kerroksittain liimatuista fuma-

puuviiluista valmistetut lauderatkaisut ovat uusinta tarjontaa.

Lauteiden käsittelyyn Harvia suosittaa parafiiniöljyä. Se suojaa laudepuuta kosteudelta ja likaantumiselta.

Kiukaiden puolella muotia on nyt pallokiuas. Harvia valmistaa sitä kahta kokoa.

Varaavia kiukaita menee kaupaksi noin 3 000 vuodessa. Infrapunasaunojen menekki on hiipunut.

Kiukaan keski-ikä on noin 15 vuotta. Kodinkoneet menevät vaihtoon keskimäärin kymmenen vuoden välein. Käytöstä poistetut kiukaat voi palauttaa kierrätykseen moniin paikkoihin Suomessa.

REIJO VESTERINEN

Avaa artikkelin PDF