Kuivitus kannattaa koneellistaa isossa lypsykarjapihatossa
Jo siinä vaiheessa, kun isoa lypsykarjapihattoa suunnitellaan, kannattaa varautua koneellisen makuuparsien puhdistuksen ja kuivituksen käyttöönottoon, tutkija Janne Karttunen TTS–Työtehoseurasta suosittelee.
Karttunen perustaa suosituksensa meneillään olevan Lyto 2 -tutkimuksen alustaviin tuloksiin.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen hallinnoimassa hankkeessa on mukana 82 pihattotilaa, joista 50:llä on lypsyasema ja 32:lla kaksi tai useampia lypsyrobotteja. Lypsävien määrä vaihtelee välillä 80–300.
Kun pihatoissa työskenteleviltä kysyttiin, mitkä ovat fyysisesti tai henkisesti kuormittavimmat työvaihteet, kärkeen nousivat lypsy, puhtaanapito sekä eläinterveyteen liittyvät asiat.
Lypsyn korostuminen johtuu asemalypsytilojen suuresta osuudesta tutkimuksessa, Karttunen toteaa.
Tosin robottitiloillakin lypsyyn liittyvät työt nousevat kuormittavuuslistalla kolmanneksi. Niillä työhön sisältyvät muun muassa robotin toiminnan aktiivinen valvonta, robotin pesu ja joidenkin eläinten ohjailu robotilla.
Puhtaanapitotöihin luettiin lannanpoisto sekä parsien kolaus ja kuivitus.
”Kolaus ja kuivitus tehdään pääosalla isoistakin tiloista käsipelillä. Se on raskasta ja kuluttavaa toistotyötä”, Karttunen kertoo.
Hoitajien jaksamisen takia puhtaanapito on syytä koneellistaa, hän suosittelee.
Korkeat kynnykset ja lukuisat portit voivat estää kuivituksen koneellistamisen.
Asemalypsytiloilla koneellistaminen on robottitiloja helpompaa, koska yksi osasto kerrallaan tyhjenee lehmistä. Sen sijaan robottinavetassa iso osa lehmistä makoilee jatkuvasti parsissa.
”Ajatellaan sinänsä ihan oikein, ettei lehmiä saa suotta hyppyyttää ylös. Mutta kyllä hoitajan hyvinvointi pitäisi nostaa tässäkin kohdassa ykköseksi”, Karttunen muistuttaa.
”Jospa siihen löytyisi kompromissi: kerran päivässä hoidetaan homma koneella kunnolla ja täydennetään sitten käsin.”
Karttunen toivoo, että markkinoille saataisiin nykyistä hiljaisempia harjaus- ja kuivituskoneita.
Kolmantena kuormittavuuslistalla on eläinten terveys.
Poi’itukset voidaan kokea sekä henkisesti että fyysisesti raskaiksi, Karttunen kertoo. Ne aiheuttavat hoitajille toisinaan yövalvomista, ja poikimisavun antaminen voi koetella lihasvoimia.
Myös kiimojen tarkkailu vaatii jatkuvaa skarppina oloa. Tiineystarkastuksetkin vievät aikaa.
Myös hallinnointi ja johtaminen aiheuttavat henkisiä paineita. Nämä työt koettiin neljänneksi kuormittavimmiksi.
”Paperitöitä, byrokratiaa ja taloutta. Taloushuolet aiheuttavat osalle melkoisesti henkistä rasitusta”, Karttunen kertoo.
Ruokintatöissä kuormittaa erityisesti pikkuvasikoiden juotto. Muu ruokinta on isoissa pihatoissa pitkälle koneellistettua.
”Isoilla tiloilla on lähes koko ajan paljon pikkuvasikoita, joita juotetaan käsin hyvän alun takaamiseksi. Maitoa liikutellaan sangoissa suuria määriä ja osalla tiloista pitkiäkin matkoja.”
Kuormittavuuslistalle nousi lisäksi monta yksittäistä asiaa, joista eläinten siirrot mainitsi moni.
Jos kulkuväyliä ja eläinten ryhmittelyä ei ole mietitty kunnolla, työmäärä kasvaa.
Karttusen mukaan eräällä pihattotilalla yhteen lypsykertaan puhtaanapitotöineen liittyi toistasataa portin avaamista tai sulkemista.
”Sitä aamuin illoin seitsemänä päivänä viikossa – siinä kuluvat portit ja portin kääntäjä.”
SATU LEHTONEN
Asemalypsytiloilla koneellistaminen on robottitiloja helpompaa, koska yksi osasto kerrallaan tyhjenee lehmistä. Sen sijaan robottinavetassa iso osa
lehmistä makoilee jatkuvasti parsissa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
