Hyvinvointialuevero ei maistu – veron vastustus lisääntynyt

Enemmistö kunnallisalan tutkimuksen vastaajista toteaa, että heille on samantekevää, miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään, kunhan hoitoon vaan pääsee. Kuva Seinäjoen keskussairaalan ensiavusta. Kuva: Johannes Tervo

Hyvinvointialueiden toiminnan rahoittaminen vastaisuudessa hyvinvointialue- eli maakuntaverolla olisi suomalaisille vastenmielistä. Vain viidennes kannattaa veroa ja yli puolet (58%) vastustaa hyvinvointialueveroa. Vastustus on hieman kasvanut vuodesta 2018 lähtien, selviää Kunnallisalan kehittämissäätiön tammikuussa toteutetussa tutkimuksessa.

Enemmistö vastaajista (57%) toteaa, että heille on samantekevää, miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään, kunhan hoitoon vaan pääsee. Yli kolmannes (37%) torjuu väittämän. Kehittämissäätiön tiedotteen mukaan kansalaismielipide ei ole paljon muuttunut aiemmista mittauskerroista.

Valtaosa suomalaista kehittäisi terveys- ja hyvinvointipalveluita ulkoistamalla julkista toimintaa. Yli kaksi kolmesta (70%) hyväksyy vaatimuksen, jonka mukaan tulevaisuudessa asiakkaan tulisi voida valita yhteiskunnan maksamia tai osaksi maksamia terveys- ja hyvinvointipalveluita vapaammin. Kaikkien puolueiden kannattajien enemmistö on valmis allekirjoittamaan väitteen. Näkemykset eivät ole tässä asiassa muuttuneet syksystä 2021.

Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen mukaan vahvimmin asiakkaan oikeutta valita vapaasti terveys- ja hyvinvointipalvelunsa kannattavat kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajat. Myös väitteeseen kriittisimmin suhtautuvien vasemmistoliiton kannattajien enemmistö (51%) on samalla kannalla.

Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar Public. Tutkimusaineisto on koottu internetpaneelissa tammikuussa 2023. Haastatteluja tehtiin yhteensä 4013. Vastaajat edustavat 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan 1,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.