Hallitus nielee kakistellenkuntien uudet valtionosuudet
Valtionosuusuudistus on ollut hallitukselle hankala rasti.
MT:n tietojen mukaan uudistusta on puoltanut vahvimmin kokoomus, vaikka esimerkiksi Petteri Orpolle on täytynyt tehdä tiukkaa hyväksyä Turun seudun menetykset.
Porilainen opetusministeri Krista Kiuru (sd.) vastusti Satakunnan leikkauksia ja RKP:ta on hiertänyt kaksikielisyyden tukeminen, kun muutama Pohjanmaan kunta on yksikielisesti ruotsinkielisiä. Myös voimalaitoskuntien kiinteistöveromenetykset voivat närästää joitakuita.
Hallitus on periaatteessa laskelmat hyväksynyt, eikä lähtene peukaloimaan pakettia kehysriihessä reilun viikon kuluttua.
Uudistus on liian vaikea, jotta sillä osattaisiin tehdä politiikkaa.
”Tämä on kuin shakkia. Jos joku haluaa muuttaa ikärakenteen painoarvoa, voitto voi valua vallan muualle, jos raha pitää ottaa vaikka sairastavuudesta”, sanoo laskelmia kaksi vuotta tehnyt selvitysmies Arno Miettinen.
Hän jopa erosi hetkeksi hankalasta tehtävästään helmikuussa. Julkisuudessa syyksi mainittiin Kiuru.
Valtionosuudet uudistetaan, jotta valtion raha tasaisi kuntien todellisia kuluja.
Esimerkiksi yläasteikäisten, maahanmuuttajien ja sairaiden kulut on nyt otettu huonosti huomioon.
Jatkossa rahaa menettävät kunnat, joissa on muita terveempää iäkästä väestöä. Voittajia ovat ne, joissa on paljon nuoria, sairaita, vieraskielisiä ja työpaikkoja.
Selvitysmies sanoo pitäytyneensä tiukasti faktoissa. Lopputuloksessa heijastuu silti myös politiikka: Miettinen esitti sairastavuuden painoarvoksi THL:n 25 prosenttia, mutta ministerit alensivat sen 24 prosenttiin.
Uudistuksen lausuntokierros päättyy 4. huhtikuuta. Hallitus käy lausunnot pikaisesti läpi ja tekee lakiesityksen, mutta ei ehdi muuttaa juuri mitään, jos haluaa lain voimaan 2015.
”Tämä on ota tai jätä -paketti. Näillä näkymin se otetaan, koska ei ole vaihtoehtoja”, eräs asiaa seurannut sanoo.
Tammikuussa kaksi kolmasosaa kunnista kommentoi työtä, ja valtaosa hyväksyi uudistuksen perusteet, vaikka lopputulos kirpaisikin. Jaettavan kakun koko pysyi noin yhdeksässä miljardissa eurossa.
Häviäjiä ovat useimmin maaseudun pienet kunnat ja voittajia kaupungit. Menettäjiä on 190, voittajia 110.
”Voi tietenkin kysyä, onko oikein, että menettäjät ovat saaneet vuosikausia ’liikaa’. Monen mielestä tässä korjataan kohtuuttomuuksia”, Miettinen huomauttaa.
Arvostelua ei ole kuulunut järjestelmästä, vaan ikäryhmien, sairastavuuden, vieraskielisyyden ja työpaikkaomavaraisuuden painotuksista.
”Ne ovat poliittisia päätöksiä, ja seuraava hallitus voi muuttaa niitä”, Miettinen vastaa.
Kuntaliiton mukaan on ongelmallista, että uudistus ja valtionosuuksien muutkin leikkaukset tulevat yhtä aikaa. Se odottaakin perustuslakivaliokunnan lausuntoa kuntien menetyksistä. Jos kuntien tehtäviä ei vähennetä, ne tarvitsevat enemmän omaa rahaa.
Veroprosentti on kuitenkin pienissä kunnissa jo korkea ja oppositiopuolue keskusta on laskenut, että korotuspainetta on yli kaksi prosenttiyksikköä yli puolessa kunnista.
Uudistukselle on tulossa siirtymäaika ja Miettinen tarkistaisi kuntien ja valtion kustannusjaon joka vuosi vuodesta 2016.
Muutoksia voivat aiheuttaa esimerkiksi kuntien tehtävät, kansantaudit, sote-uudistus, sukupuoli tai oikeus valita terveyskeskus.
Ongelmaksi jää yhä toisen asteen koulutus.
Opetusministeriö halusi jatkaa omaa valtionosuusjärjestelmäänsä, eikä suostunut yhden putken malliin.
Miettinen ei vetänyt ainakaan kotiinpäin: hän on johtanut Raumaa, syntynyt Taipalsaarella, asuu Salossa ja on asunut Turussa.
”Ne kaikki menettävät”, hän sanoo.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Kuntaliiton mielestä on ongelmallista, että uudistus ja valtionosuuksien
leikkaukset tulevat yhtä aikaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
