Maaseudulla on vahva vetovoima
Vallalla olevan keskittämispolitiikan mukaan ihmisten pitäisi asua kerrostalossa suuren kaupungin keskustassa. Keskittämistä ajaa erityisesti ympäristöministeriö, koska sen käsityksen mukaan kaupungissa asuminen on ympäristöystävällistä.
Ympäristöministeriön julkaiseman selvityksen mukaan Suomessa myös maksetaan ympäristön kannalta haitallisia tukia kolme miljardia euroa. Suurimmat tällaiset ”haittatuet” maksetaan ministeriön laskelmien mukaan energialle, liikenteelle ja maataloudelle (MT 31.5.).
Ei ole mikään uusia asia, että ruuan tuotanto on ministeriön hampaissa. Maaseudulla asumisen kannalta on lisäksi huolestuttavaa, että saadakseen kansalaiset järjestykseen ministeriössä valmistellaan parhaillaan esimerkiksi liikenteen verotuskäytännön muuttamista. Tämä saattaa merkitä työmatkakulujen lisääntymistä.
Monet tutkimustulokset osoittavat, ettei keskittämispolitiikkaa voida ainakaan ympäristösyillä perustella. Esimerkiksi Aalto-yliopiston tutkijatohtori Jukka Heinosen tekemän tutkimuksen mukaan kaupunki ei ole maaseutua ympäristöystävällisempi, vaan päinvastoin (MT 15.5.).
Heinosen vuosi sitten tekemän tutkimuksen mukaan kaupungeissa kasvihuonepäästöt ovat asukasta kohti suuremmat kuin maaseudulla. Syynä suurempiin päästöihin ovat tulotaso ja kulutustottumukset. Jos ihmisten käyttäytymisen muutosten avulla halutaan päästöjä vähentää, pitäisi puuttua kaupunkimaiseen elämäntyyliin.
Huolimatta jatkuvasti lisääntyvistä hallinnon järjestämistä esteistä maalla asumiselle, maaseudulla on edelleen vahva vetovoima.
Tilastokeskuksen Maaseudun Tulevaisuudelle tekemien laskelmien mukaan paluumuutto maaseudulle lisääntyy kaikissa ikäryhmissä. Paluumuutto on lisääntynyt vuodesta 1990 viime vuoteen yli kolmanneksen. Yli 65-vuotiaiden paluumuutto on samaan aikaan yli kaksinkertaistunut (MT 29.5.).
Paluumuuttotutkija Timo Aron mukaan paluumuutto on keskeinen tekijä pienten kuntien elinvoiman säilyttämisen kannalta. Toisaalta ikääntyneet paluumuuttajat ovat Siirtolaisinstituutin johtajan Ismo Söderlingin mielestä kunnille myös haaste, koska he tarvitsevat kasvavassa määrin myös kunnallisia palveluja.
Palvelujen järjestäminen on usein hankalaa, koska huolimatta paluumuuton lisääntymisestä monien maalaiskuntien väkimäärä vähenee edelleen. Ihmisiä kuolee enemmän kuin syntyy ja opiskelijat muuttavat muualle. Kuntien talouden kannalta on ongelmallista, että ne huolehtivat lasten ja nuorten peruskoulutuksesta. Lukion jälkeen nuoret lähtevät opiskelemaan muualle ja jäävät usein sille tielle, ja maksavat työaikaiset veronsa muualle.
Valtiovallan pitää ottaa kuntien valtionosuuksista päätettäessä huomioon, että näiden ”kasvattajakuntien” työ myös huomioidaan siinä vaiheessa, kun ikääntynyt paluumuuttaja palaa kotiseudulleen.
Paluumuuttajien houkuttelemiseksi kuntien pitää olla itse aktiivisia. Pohjoissavolainen Rautalampi haluaa kuusinkertaistaa kunnan asukasluvun vuoteen 2020 mennessä. Kunta järjesti viime viikolla kuntansa esittelytapahtuman Helsingissä. Paluumuuttajia houkutellaan vielä tänään muun muassa mahdollisuudella asua palvelujen lähellä omakotitalossa järven rannalla. Myös yrittäjille on tarjolla työskentelytiloja.
Perustuslain mukaan jokainen saa valita asuinpaikkansa. Valtiovallan ja kuntien tehtävänä on huolehtia siitä, että tähän valinnanvapauteen on olemassa edes kohtalaiset mahdollisuudet sen sijaan, että rakennetaan perusteettomia esteitä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
