Maaseudun arvo tiedostetaan hyvin
Perjantaina viettiin itsenäisyyspäivää erilaisten juhlien merkeissä eri puolilla Suomea. Tasavallan presidentin vastaanotto järjestettiin poikkeuksellisesti Tampereella.
On hyvä, että itsenäisyyttä juhlitaan ja muistetaan niitä henkilöitä, jotka ovat tehneet suuren työn itsenäisyyden hankkimiseksi ja sen puolustamiseksi.
Suomen valtiollinen itsenäisyys ei ole vuosikymmeniin ollut uhattuna. Itsenäisyys on kuitenkin muutakin kuin perinteisellä tavalla ymmärretty maan rajojen koskemattomuus.
Itsenäisyyttä on myös taloudellinen riippumattomuus. Voidaan hyvin kysyä, millaisella tasolla on sellaisen maan itsenäisyys, joka on joutunut taloudellisesti muiden valvontaan. Tällainen tilanne on nyt Kreikassa, jossa taloudellista valtaa ainakin välillisesti käyttävät Kansainvälinen valuuttarahasto IMF, Euroopan keskuspankki EKP ja EU.
1990-luvun laman synkimpinä hetkinä oli todella lähellä, ettei Suomi joutunut IMF:n holhoukseen. Onneksi näin ei käynyt, vaan tukalasta tilanteesta selvittiin itsenäisinä. Nykyisellä velkaantumisvauhdilla Suomikin voi menettää taloudellisen itsenäisyytensä muille.
Itsenäisyyttä on myös se, että maa pystyy itse ruokkimaan kansalaisensa. Ruokapula saattaa tuntua nykypäivänä kaukaiselta ajatukselta, joka koskettaa joitakin muita. Tilanne voi muuttua tulevaisuudessa.
Maailman väkiluku kasvaa ruuan tuotantoa nopeammin ja kilpailu maatalousmaasta tulee kiihtymään entisestään. Kymmenen viime vuoden aikana yli 200 miljoonaa hehtaaria viljelykelpoista maata on kehitysmaissa siirtynyt ulkomaisille sijoittajille.
Ruuan tuotannon merkitys näkyy myös siinä, että lähes kaikissa maissa, missä se vain on mahdollista, tuetaan kotimaista ruuantuotantoa. Tuilla halutaan varmistaa tuotannon säilymisen lisäksi se, ettei ruuan hinta nousisi kuluttajille liian korkeaksi.
Suomalaiset ymmärtävät hyvin maaseudun merkityksen.
Maa- ja metsätalousministeriön teettämän tutkimuksen mukaan suomalaiset toivovat elinvoimaista ja hyvin hoidettua maaseutua. Valtaosa tutkimukseen vastanneista arvioi koko maan hyötyvän elinvoimaisesta maaseudusta. Lähes kolme neljästä pitää suomalaista maaseutua puhtaana ja hyvin hoidettuna. Maisemien katsotaan pysyvän avoimina maatalouden ansiosta.
Tutkimus vahvistaa käsitystä, että suomalaiset haluavat tulevaisuudessakin syödä kotimaista ruokaa. Huolta kannetaan myös maatalouden kannattavuudesta ja viljelijöiden toimeentulosta.
Kansalaiset näyttävät tiedostavan maaseudun ja maatalouden ongelmat paremmin kuin poliittiset päättäjät.
Maaseutu ei pysy hyvin hoidettuna eikä elinvoimaisena, jos siellä asuminen tehdään poliittisilla päätöksillä mahdottomaksi. Vallalla oleva keskittämispolitiikka johtaa siihen, että palvelut karkaavat eikä uutta asutusta tule.
Maaseudun elinvoimaa heikentää myös hallituksen jo tekemät ja suunnittelemat leikkaukset. Ne keskittyvät pääosin juuri maaseutuun ja ruuan tuotantoon.
Nykyisessä taloustilanteessa Suomen pitäisi keskittyä siihen, miten vientiä voidaan lisätä ja korvata tuontia omalla työllä. Maaseudulla on tässä suhteessa tulevaisuuden avaimet koko Suomelle. Tämän näyttää tutkimuksen perusteella valtaosa suomalaisista ymmärtäneen.
Ymmärrys ja toiveet eivät yksin riitä, vaan päättäjät on saatava heräämään. Tarvitaan päätöksiä, joiden avulla maaseudun voimavarat otetaan käyttöön.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
