Suomessa itsenäistymisen jälkeen riehunut espanjantauti oli ihmiseen tarttuvaksi muuntunut lintuinfluenssa

Lintuinfluenssavirukset voivat olla mahdollisia pandemian synnyttäjiä, jos virus muuntuu ihmisestä toiseen leviäviksi. Kuva: Johannes Tervo

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla kerrotaan, että korkeapatogeeniset lintuinfluenssatartunnat ovat ihmisillä erittäin harvinaisia. Ihmisillä lintuinfluenssavirukset aiheuttavat usein oireettoman tai lievän hengitystieinfektion tai silmän sidekalvontulehduksen. Virus voi kuitenkin aiheuttaa myös vakavia oireita etenkin iäkkäillä sekä henkilöillä, joilla on perussairauksia.

Tartunnat ovat perusterveillä henkilöillä usein lieviä tai oireettomia, joten on mahdollista, että kaikkia tartuntoja ei edes tunnisteta.

Tartunta vaatii yleensä läheisen kontaktin sairastuneeseen villilintuun, siipikarjaan tai niiden eritteisiin. Tartuntojen ehkäisemisessä hyvä käsihygienia on tärkeää.

Maailman terveysjärjestö WHO varoitti aiemmin, että lintuinfluenssaepidemioiden lisääntyminen nisäkkäiden keskuudessa voi edesauttaa viruksen leviämistä myös ihmisiin.

Duodecim-terveyskirjaston mukaan Suomessa ihmisillä ei ole havaittu vielä lainkaan lintuinfluenssatartuntoja.

Lintuinfluenssavirukset voivat olla mahdollisia pandemian synnyttäjiä, jos virus muuntuu ihmisestä toiseen leviäviksi. Espanjantaudin aiheuttanut H1N1-tyypin A-influenssavirus oli lintuinfluenssa, joka oli muuntunut ihmiseen tarttuvaksi vain muutamia vuosia ennen pandemian alkua.

Espanjantauti tuli Suomeen neljänä aaltona vuosina 1918–1920. Maapallolla on laskettu kuolleen tähän infektioon 40–50 miljoonaa ihmistä. Tavallinen kuolinsyy oli ilmeisesti joko itse viruksen tai sejälkitaudin aiheuttama keuhkokuume.