Romurauta muuttuu Imatralla teräkseksi, jonka hiilijalanjälki on 95 prosenttia pienempi kuin vastaavilla tuotteilla

Yhdysvaltojen asettamat tullit vaikuttavat Ovakoon kahta kautta. Kauppa suoraan Yhdysvaltoihin on vähentynyt, ja samalla tullit ovat lisänneet muun muassa kiinalaisen teräksen tarjontaa Euroopan markkinoilla. Samaan aikaan teräksen kokonaiskysyntä Euroopassa on laskussa, koska esimerkiksi autoteollisuutta siirtyy Aasiaan.  Kuva: Mikko Nikkinen

Jyhkeä tiilihalli on valmistunut joen rantaan vuonna 1937. Ulkopuolella seisoo järeä nosturi ja maassa kohoaa kasa metalliromua: raiteen pätkiä, junan pyöriä, koneiden osia.

Sisällä hallissa pihan metallikasan antimista loihditaan pienten täydennysten avulla laadukasta terästä. Samaa materiaalia, jonka ansiosta esimerkiksi rekka-auton perävaunu pysyy tukevasti vetoauton perässä ja laakerit pyörivät raskaiden koneiden moottoreissa.

Yhteistä käyttöpaikoille on, että niissä vaaditaan hyvin vahvoja fyysisiä ominaisuuksia. Ovako Imatran valmistamaa terästä käyttävät esimerkiksi Valtra, Sampo-Roselew, Volvo ja Scania sekä lukuisat konepajat ympäri Pohjoismaita ja Eurooppaa, mutta myös muualla maailmassa. Yleisesti tunnetuin käyttökohde suomalaisille lienevät Fiskarsin kirveet.

Sisällä hallissa pihan metallikasan antimista loihditaan pienten täydennysten avulla laadukasta terästä. Kuva: Mikko Nikkinen

Imatralla sijaitsevan Ovakon erikoisuus on, että kaikki teräs valmistetaan kierrätysmateriaalista. Se, sekä tarkkaan mietityt prosessit, tekee Ovakon teräksen hiilijalanjäljestä pienemmän kuin 95 prosentilla vastaavista tuotteista.

”Olemme selkeä edelläkävijä, ja sitä pystytään hyödyntämään vielä ainakin 5-10 vuotta”, Ovakon tehtaan varajohtaja ja tuotepuolen johtaja Ilkka Uitti toteaa.

Siitä huolimatta nykyinen markkinatilanne ei ole helppo. Osa teräksen ostajista tekee valintansa hinta edellä.

”Niitä asiakkaita emme oikeastaan tavoittelekaan. Olemme erikoistehdas, vahvuuksina joustavuus ja tuotteiden räätälöinti. Täytyy löytää ne asiakkaat, jotka tarvitsevat meidän laatua. Kaikki valmistetaan tilausten perusteella ja tuotteita kehitetään asiakkaiden kanssa yhdessä. Meillä on isoja asiakkaita, joille vihreä linja on selkeä valinta.”

Yhdysvaltojen asettamat tullit vaikuttavat Ovakoon kahta kautta. Kauppa suoraan Yhdysvaltoihin on vähentynyt, ja samalla tullit ovat lisänneet muun muassa kiinalaisen teräksen tarjontaa Euroopan markkinoilla. Samaan aikaan teräksen kokonaiskysyntä Euroopassa on laskussa, koska esimerkiksi autoteollisuutta siirtyy Aasiaan.

Ovakolla on tehtaita myös Ruotsissa. Konsernin on omistanut vuodesta 2018 japanilainen Nippon Steel, maailman neljänneksi suurin teräsyhtiö. Kuva: Mikko Nikkinen

Ovakolla on tehtaita myös Ruotsissa. Konsernin on omistanut vuodesta 2018 japanilainen Nippon Steel, maailman neljänneksi suurin teräsyhtiö. Imatralla omistajaan ollaan tyytyväisiä.

”Iso teollinen toimija, joka ymmärtää alaa ja investointien aikajännettä, eikä hae pikavoittoja, kuten pääomasijoittajat”, Uitti kuvailee.

Omistajataho arvostaa Ovakolta löytyvää osaamista, eikä ole halunnut vaihtaa tehtaan nimeä.

”Brändi on vahva. Olihan se mukavaa, kun japanilaiset totesivat täällä ensimmäisen kerran käydessään, että on hienoa päästä Ovakolle”, teräs- ja valssaustuoteyksikön johtaja Kari Välimaa kertoo.

Omistajataho arvostaa Ovakolta löytyvää osaamista, eikä ole halunnut vaihtaa tehtaan nimeä. Kuva: Mikko Nikkinen

Imatralla sulatetaan sähkön voimalla noin 150 000 tonnia kierrätysterästä vuodessa. Kaikki hankitaan kotimaasta ja lajitellaan noin 10 eri luokkaan.

Sulatukseen menee 80 tonnia romua kerralla. Siinä vaiheessa tiedetään, mitä teräslajia valmistetaan ja tavoite on, että mukana on jo sulatusvaiheessa mahdollisimman paljon oikeita raaka-aineita.

Erän sulatus kestää yli 1500-asteisessa uunissa tunnin. Vuorokaudessa tehtaalla sulaa noin 2 000 tonnia rautaa.

Teräs voi kiertää lähes ikuisesti. Valmista tuhatta kiloa kohden syntyy vain kilo käyttökelvotonta materiaalia, muistuttaa Ovakon viestintäpäällikkö Satu Tähkä.

Suomessa Ovakolla ei oikeastaan ole kilpailijoita markkinoilla. SSAB ja Outokumpu ovat keskittyneet omiin erityisaloihinsa. Kuva: Mikko Nikkinen

Ovakon ylpeys on koneistamiseen erityisesti kehitetty M-Steel, josta pian valmistuu versio 2.0.

”Se on konepajojen suosikki, sillä se voi parantaa koneistuksen tuottavuutta jopa 30 prosenttia”, Välimaa sanoo.

Suomessa Ovakolla ei oikeastaan ole kilpailijoita markkinoilla. SSAB ja Outokumpu ovat keskittyneet omiin erityisaloihinsa.

Raaka-aineestakaan ei ainakaan toistaiseksi kilpailla, mutta sähkön riittävyyteen datacenterit ja uudet tehdashankkeet toteutuessaan tuovat haasteita, Uitti toteaa.

Ruotsissa saman konsernin tehtaalla on kokeiltu jo vetyä teräksen kuumentamiseen ennen valssausta ja kokemukset ovat lupaavia. Kuva: Mikko Nikkinen

Sähkömarkkinat ovat tehtaalle muutenkin melkoinen haaste. Yhden kierrätyserän sulatuksen sähkönkulutus vastaa noin kahden omakotitalon vuosikulutusta. Käytössä on vihreä pörssisähkö.

Ruotsissa saman konsernin tehtaalla on kokeiltu jo vetyä teräksen kuumentamiseen ennen valssausta ja kokemukset ovat lupaavia.

”Meilläkin on valmius käyttää vetyä teräsaihioiden tasaushehkutukseen, mutta vetyä ei vielä ole saatavilla”, Välimaa sanoo.

Maakaasun käytöstä tehdas pyrkii aktiivisesti eroon, ja on suurelta osin jo onnistunutkin. Kaikkiaan tehtaan fossiiliset päästöt ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana pienentyneet yli 50 prosenttia.

Kesän aikana tehtaalla valmistuu karkeavalssaamon voimansiirtoon liittyvä noin 15 miljoonan euron investointi, joka lisää valssauksen eli teräspalkkien muokkauksen tehokkuutta. Uusittavaksi menee myös vaihdelaatikko, joka on ainakin vuodelta 1937, ehkä vanhempikin.

”Virallisia perusteluja sen uusimiselle piti kunnolla miettiä, koska laitteessa ei ole edelleenkään mitään varsinaista vikaa”, Välimaa kertoo.