Hallituksen esitys sosiaali- ja terveysalan (sote) uudistamiseksi heikentää terveyspalveluja nykyisestä, kustannukset ja jonot kasvavat ja maaseudun palvelut kaikkoavat kaupunkeihin, yksityisiä sote-yrityksiä ja järjestöjä edustava Hyvinvointiala Hali ry arvostelee.
Lakiesitys on eduskunnassa perustuslakivaliokunnassa, joka perjantaina hyväksyi esityksen korjausehdotuksin. Sen jälkeen asiaa käsitellään päävastuussa olevassa sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.
"Suurin ongelma on julkisen puolen liiallinen painotus samalla kun yksityispuolta rajoitetaan. Yksityiset vievät alaa eteenpäin ja toimivat tehokkaasti, jolloin saadaan kustannussäästöjä eikä palveluja tarvitsisi karsia rahanpuutteen vuoksi", johtaja Eveliina Vigelius Halista sanoo.
Terveyspalvelujen tuottavuus on laskenut 2000-luvulla 20 prosenttia ja terveydenhuoltomenot ovat kaksinkertaistuneet. Väestön ikääntyminen lisää kustannuspainetta.
"Jos yksityisiä rajoitetaan pääsemästä alalle, joudutaan varmasti jatkossa palveluja rajoittamaan. Käy päinvastoin kuin uudistuksen tavoite on."
"Parasta olisi jos yksityiset ja julkiset voivat toimia rinnakkain."
Hallituksen esityksen mukaan julkisen toimijan eli hyvinvointialueen olisi tuotettava ”riittävä määrä” palveluitaan itse. "Käytännössä se tarkoittaa, että hyvinvointialue eli maakunta ei voi ostaa palveluja siten kuin kunnat nykyisin", Wigelius toteaa.
MT kysyi sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajalta Markus Lohelta (kesk.) sekä jäseneltä Aki Lindéniltä (sd.) vastauksia Halin sekä terveyspalvelunsa ulkoistaneiden kuntien esittämään arvosteluun.
Lohen mukaan eduskunnassa tehdään varmasti muutoksia esityksiin. "Yksityisten osuus on hallituksen esityksessä selvästi nykyistä pienempi, mutta katsotaan, mikä on lopputulos eduskunnan käsittelyn jälkeen. On selvää, että myös yksityistä tarvitaan ja se kirittää julkista puolta."
Hän muistuttaa myös, että yksityisten tavoite on tehdä voittoa, mikä ei ole paras lähtökohta sote-alalla.
Lindén puolustaa vahvasti hallituksen esitystä. Hänen mukaansa esitys mahdollistaa täysin yksityisten toiminnan palvelusetelien tai ostopalvelun avulla edelleen.
Vaatimus julkisen puolen "riittävästä" omasta tuotannosta pitäisi Halin mukaan poistaa esityksestä kokonaan.
Lohen mukaan "riittävää" käsitellään varmasti valiokunnissa. "Huomautus on aiheellinen".
Lindén toteaa, että yksityispuolelle pitää tehdä säännöt ja alan hallinta täytyy olla vahvasti julkisella puolella.
Soten osa-alueita ei saisi Halin mukaan enää ulkoistaa yksityisille, esimerkkinä Etelä-Karjalan Eksoten kaihileikkaukset, mikä on toiminut Wigeliuksen mukaan erinomaisesti.
Lohen mukaan ulkoistukset voivat jatkua, jos hyvinvointialue eli maakunta niin haluaa.
Lindén arvioi, että palvelujen laaja hankinta yksityisiltä edellyttää, että julkinen hankkija tuntee ja osaa kyseisen toimialan, "muuten häntä heiluttaa koiraa".
Yksityisten digitalisaatio on huimasti julkista edistyneempää ja tämä etu ollaan Halin mukaan menettämässä.
Lohi arvioi, että maakuntiin voidaan luoda täysin uusi toimintakulttuuri, jossa julkinen ala ottaa yhteistyössä käytäntöön parhaat digitalisointihyödyt. Etävastaanotto helpottaa usein potilasta, kun ei tarvitse siirtyä vastaanotolle.
Lindénin mukaan julkinen digitalisaatio kehittyy vauhdilla ja esimerkiksi Helsingin–Uudenmaan sairaanhoitopiirillä HUS:illa on jo nyt erittäin kehittyneet digitaaliset välineet hoitoon.
Halin mukaan lääkärit toimivat nykyisin yrityksissä yleisesti ammatinharjoittajina alihankintasuhteessa ja tämä estyisi. Yksityinen toimija, jolta palveluja hankitaan, ei saisi käyttää yli 49 prosenttia alihankkijoita, vaan lääkärien pitäisi olla työsuhteessa.
Lohen mukaan tätä kohtaa sote-esityksessä tulee muuttaa siten, että ammatinharjoittaminen voi jatkua edelleen.
Lindén katsoo, että säädös takaa sen, että yksityinen yritys on vastuussa toiminnastaan. "Lääkäri voi aivan hyvin olla työsuhteessa yritykseen siltä osin kuin tekee sinne työtä."
Sote-lait on Lohen mukaan tarkoitus saada hyväksytyksi eduskunnassa ennen kesäkuun viimeistä viikkoa.
Lue lisää aiheesta: Perustuslakivaliokunta: Hallituksen sote-esityksen perusratkaisut eivät ongelmallisia perustuslain kannalta
