Vuokko: Suomen yleisin metsätyyppi saatiin vaarantuneeksi, kun vertailukohdaksi otettiin 1700-luku – väärät mielipiteet eivät häiritse valmistelua, kun sen tekevät valitut asiantuntijat

Uhanalaista ryväsjäkälää Äänekoskella. Kuva: Petteri Kivimäki

Viimeisiä luonnonmetsiä vaaditaan suojeltaviksi Euroopan unionin tuella. Luontokirjailija Seppo Vuokko on löytänyt Suomessa käytetyn luonnonmetsien määritelmän. Siinä mainitaan, että jokin puuston luonnontilaisuuden piirteistä tulee olla selvästi havaittavissa metsässä.

"Kun kohteen ei tarvitse täyttää kaikkia ehtoja, määritelmää voidaan soveltaa tilanteen mukaan. Käytännössä mikä tahansa hakkuukypsyyden saavuttanut metsikkö, jossa on muutama tuulenkaato tai pystyyn kuollut puu, voidaan todeta luonnonmetsäksi!", Vuokko kirjoittaa kolumnissaan maanantain MT:ssä.

"Sama tulkinnanvaraisuus pitää paikkansa myös lajien uhanalaisuuden määrittelyssä."

Suomen yleisin metsätyyppi, tuoreet kankaat, on Vuokon mukaan hyvä esimerkki määritelmien tarkoituksenmukaisesta muokkaamisesta.

"Valtakunnan metsien inventointitulosten perusteella järeiden puidenkin määrä on kasvanut sadassa vuodessa nelinkertaiseksi. Niinpä haettiin vertailukohdaksi 1700-luku ja saatiin tuoreet kankaat vaarantuneiksi!"

Aikaisemmin laajat valtion hankkeet valmisteltiin komiteoissa. Asioita pohdittiin monelta taholta, Vuokko kirjoittaa.

"Nyt on tullut tavaksi antaa asioiden valmistelu valituille asiantuntijoille, jolloin väärät mielipiteet eivät häiritse valmistelua. Näin voidaan tehdä määritelmät sellaisiksi, että saavutetaan haluttu lopputulos."

Lue koko kolumni: Seppo Vuokko: Piru piilee määritelmissä