Asumistuki hämmästyttää Kelan ulkomaisia vieraita: ”Haluatteko tosiaan, että lapset jo näin nuorina muuttavat pois vanhempansa luota?

Suomalainen opintotuki mahdollistaa nuorille itsenäisen asumisen. Siten se myös kannustaa itsenäisyyteen. Kuva: Jarkko Sirkiä

Korkeakoulutuksen perässä muuttaminen eroaa monin tavoin muuttamisesta toiselle asteelle, eli lukioon tai ammattikouluun, kertoo tutkija Jukka-Pekka Jänkälä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiöstä (Otus).

Toisen asteen koulutuksessa muuttoliikkeen toisessa ääripäässä ovat kantahämäläiset ammattikoululaiset, joista 20 prosenttia opiskelee muualla kuin kotimaakunnassaan. Toisen ääripään muodostavat uusmaalaiset lukiolaiset, joista vain prosentti opiskelee muualla kuin Uudellamaalla.

Ammattikorkeakouluopinnot vuonna 2019 aloittaneista 56 prosenttia opiskeli kotimaakunnassaan. Yliopistoon muutetaan selvästi useammin kotimaakunnan ulkopuolelle.

Itsenäisesti asuva opiskelija voi opintotuen lisäksi saada yleistä asumistukea. Yksin vuokralla asuvan opiskelijan saama keskimääräinen asumistuki on viime aikoina ollut noin 290 euroa kuukaudessa, kertoo vastaava suunnittelija Ilpo Lahtinen Kelasta.

”Opintotuesta tuleva kannustin muuttaa opiskelupaikkakunnalle tai yleisemmin pois vanhempansa luota tuleekin siitä, että opintotuki on suurempi muualla kuin vanhempansa luona asuvalla”, Lahtinen sanoo.

Vanhempansa luona asuvan opiskelijan opintorahan perusmäärä on 38,66–81,39 euroa kuukaudessa ja muualla asuvalla opiskelijalla se on 101,74–250,28 euroa kuukaudessa.

Rahasummien ero herättää Lahtisen mukaan välillä hämmästystä.

”Opintotukeen tutustuvat vieraamme esimerkiksi Keski- ja Etelä-Euroopasta ovat tätä ihmetelleet, haluatteko tosiaan, että lapset jo näin nuorina muuttavat pois vanhempansa luota. Vastaukseni on ollut: kyllä.”

Lahtinen kertoo, että opintotuki kannustaa ja mahdollistaa nuorille oman itsenäisen asumisen, minkä vuoksi se myös osaltaan kasvattaa nuoria itsenäisyyteen ja omien asioiden hoitamiseen.