Rakentamis- ja kaavoitustieto kootaan sähköiseen muotoon koko maassa – ”Tulevaisuuden digitaalinen kaava pitää sisällään huomattavasti enemmän tietoa”
Kaavatiedot uusien kaavojen osalta kootaan koko maassa yhteiseen tietojärjestelmään. Taustalla on vuodenvaihteessa voimaan astunut maankäyttö- ja rakennuslain muutos.Pihtipudas
Ryhti-hankkeen tehtävänä on luoda perusta koko maan kaavoitus- ja rakennuslupatiedon digitaaliselle hyödyntämiselle, kertovat hankkeen pilottikohteessa Pihtiputaan Arvolan teollisuusalueella aluearkkitehti Helena Raatikainen ja kartoittaja Martti Junikka. Kuva: Petteri KivimäkiLaki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä astui voimaan tämän vuoden alussa.
Samalla eduskunta hyväksyi maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen, joka sisältää säännökset alueidenkäyttöä koskevien tietojen kaikille yhteisestä tietomallimuotoisesta esitystavasta.
”Koko Suomessa siirrytään nyt muutamassa vuodessa karttaan perustuvasta kaavoituksesta tietomallimuotoiseen kaavoitukseen”, arkkitehti Ilkka Rinne Spatineo Oy:sta kertoo.
Vuodenvaihteessa voimaan astuneessa laissa on siirtymäaikaa vuoden 2029 alkuun saakka. Laki koskee uusia kaavoja.
”Siihen mennessä kaikkien Suomen kuntien digitaalinen rakentamista ja kaavoittamista koskeva tieto täytyy uusien kaavojen osalta muuntaa koneluettavaan tietomallimuotoon. Urakka on suuri”, Pihtiputaan kunnan aluearkkitehti Helena Raatikainen toteaa.
Koneluettavuus tarkoittaa sitä, että eri järjestelmät ja ohjelmat ymmärtävät toisiaan ja tieto on yhteensopivaa.
”Koko Suomessa siirrytään nyt muutamassa vuodessa karttaan perustuvasta kaavoituksesta tietomallimuotoiseen kaavoitukseen.” Ilkka Rinne
Kuntia käytännön toteutuksessa kirittää ympäristöministeriön Ryhti-hanke. Hankkeen tehtävänä on vuosina 2020–2024 luoda perusta koko maan kaavoitus- ja rakennuslupatiedon digitaaliselle hyödyntämiselle.
”Joukko Suomen kuntia lähti pilotoimaan digitaalisen rakennus- ja kaavoitustiedon järjestelmiä. Vuoden 2029 alussa tiedot uusista kaavoista kootaan yhtenäiseen, Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään digitaaliseen järjestelmään”, Raatikainen kertoo.
Aluearkkitehti pitää tärkeänä, että Ryhti-hankkeessa on mukana myös pieniä maaseutukuntia.
”Meidän mukana olo on nähdäkseni tärkeää paitsi Pihtiputaan, myös ylipäätään maaseudun kannalta. Kun kokonaan uusia järjestelmiä rakennetaan, niin kannattaa olla mukana, koska muutoin on vaarassa pudota kehityksen kelkasta.”
”Ilman Pihtipudasta pienten kuntien edustus olisi jäänyt puutteelliseksi.”
Pihtiputaan kumppanikuntana paikallisessa Pihka-hankkeessa on Ylivieska.
”Kun kokonaan uusia järjestelmiä rakennetaan niin kannattaa olla mukana, koska muutoin on vaarassa pudota kehityksen kelkasta.” Helena Raatikainen
Tuore rakentamislaki edellyttää, että uutta rakentamislupaa haettaessa luvanhakija toimittaa tarvittavat tiedot koneluettavassa muodossa.
Sweco Finland Oy:n suunnittelupäällikkö Jouko Pääkkölä näkee lakimuutoksessa mahdollisuuksia.
”Tähän saakka tieto rakentamiseen ja kaavoittamiseen liittyen on ollut hajallaan pitkin Suomea ja myös sisällöllisesti epäyhtenäistä. Yhtenäisessä järjestelmässä voidaan paremmin vertailla ja hyödyntää kokemuksia eri puolilta maata.”
Ilkka Rinteen mukaan koneluettavuus on jatkossa tärkeä asia digitaalisessa muodossa olevassa kaavassa.
”Kaavoituksessa annettua tietoa voidaan käyttää suoraan rakentamislupaprosessissa. Pystytään esimerkiksi tarkastamaan suoraan järjestelmästä, onko rakentamislupaa annettaessa kaikki tarvittavat kaavamääräykset huomioitu”, Rinne sanoo.
”Tulevaisuuden digitaalinen kaava pitää sisällään huomattavasti aiempaa enemmän tietoa.”
”Tähän saakka tieto rakentamiseen ja kaavoittamiseen liittyen on ollut hajallaan pitkin Suomea ja myös sisällöllisesti epäyhtenäistä.” Jouko Pääkkölä
Sweco Finland Oy ja Spatineo Oy kehittävät paraikaa Pihtiputaalla ohjelmistosovellusta, jota käytetään koneluettavan kaavatiedon tuottamisessa.
”Myöhemmin kaavatieto siirretään maanlaajuiseen Ryhti-järjestelmään”, Rinne toteaa.
Pihtiputaalla pilottikaavana on Arvolan teollisuusalueen asemakaava. Alueella on toiminnassa kuljetus- ja rakennusalan yrityksiä.
”Kaavaa laajennetaan ja 36 hehtaarin alueelle tulee uusia tontteja. Nelostien tuntumassa olevalle teollisuusalueelle tehdään myös rinnakkaistie- ja eritasoliittymäratkaisuja”, Raatikainen esittelee.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
