Radonin haittoja halutaan vähentää

Kuva: Jukka Pasonen

Säteilyturvakeskuksen (STUK) mukaan Suomessa sisäilman radonpitoisuudet ovat korkeampia kuin useimmissa muissa maissa.

Syitä korkeisiin radonpitoisuuksiin löytyy niin maaperän geologiasta, rakennustekniikasta kuin ilmastostakin.

STUK:in mukaan suomalaisissa asunnoissa on radioaktiivista radonia keskimäärin 96 becquereliä kuutiometrissä, mikä vastaa noin puolta suomalaisten vuosittain saamasta säteilyannoksesta eli on noin 2 millisievertiä vuodessa. Jos asunnossa on enemmän radonia, myös vuosiannos on korkeampi.

Parhaillaan Suomessa valmistellaan EU:n edellyttämää kansallista toimintasuunnitelmaa radonriskien ehkäisemiseksi.

Toimintasuunnitelmassa on useita toimenpiteitä asuntojen, työpaikkojen ja muiden rakennusten sisäilmassa esiintyvän radonin aiheuttamien haittojen vähentämiseksi.

"Suomessa on muihin maihin verrattuna tehty jo paljon radonin suhteen, mutta varsinaista toimintasuunnitelmaa ei ole ollut", sanoo valmistelussa mukana ollut laboratorionjohtaja Päivi Kurttio Säteilyturvakeskuksesta.

"Valmisteilla oleva suunnitelma sisältää paljon suosituksia. Jos niitä otettaisiin käyttöön, radonaltistukset vähentyisivät. Osa niistä voi olla hankala toteuttaa käytännössä, mutta aina voi toivoa, että asiat edistyisivät."

Radon on radioaktiivinen kaasu, joka on näkymätön, hajuton ja mauton. Se aiheuttaa Suomessa noin 300 keuhkosyöpätapausta vuosittain ja lisää erityisesti tupakoivien keuhkosyöpäriskiä. Radon on tupakoimattomilla merkittävin keuhkosyövän aiheuttaja.

"Tavallisen ihmisen tärkein ensimmäinen toimenpide radonin selvittämiseksi on mittauttaa se", sanoo Kurttio.

Radonin mittaus tapahtuu talvikaudella marraskuusta huhtikuuhun. Mittausaika on kaksi kuukautta. Tänä talvena mittaus onnistuu vielä, jos mittauspurkki on käytössä viimeistään helmikuun loppuun mennessä.

Suomessa erityisen hankalia radonalueita ovat hyvin läpäisevät soraharjualueet. Pelkkien karttatietojen perusteella radonin määriä ei voi sisäilmassa päätellä, vaan mittaus on ainoa keino selvittää rakennuksen sisäilman radonpitoisuus.

"Siitä se lähtee, että meillä on kallioperässä paljon graniittia, jossa on paljon uraania. Suomessa on kylmää, ja meillä on tiiviit talot. Paine-ero sisä- ja ulkoilman välillä on suuri ja saa aikaan sen, että radon tunkeutuu sisäilmaan rakennuksen alta", Kurttio havainnollistaa.

Keskimäärin korkeimmat radonpitoisuudet ilmenevät vanhemmissa rakennuksissa, joissa on kellarittomat maavaraiset laattarakenteet, ja rinnetaloissa, joissa on avoin portaikko alimpaan kerrokseen.

Radonmittaus on tähän mennessä tehty noin kymmenessä prosentissa Suomen kodeista.

"Tunnetuilla korkean radonpitoisuuden alueilla mittauksia tehdään eniten ja niillä tehdään radonturvallisia talojakin", Kurttio toteaa.

Sosiaali- ja terveysministeriö on määritellyt, että asunnon huoneilman radonpitoisuus ei saisi olla yli 400 becquereliä kuutiometrissä.

Uusissa asunnoissa radonmäärä ei saa ylittää 200 becquereliä kuutiometrissä. Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee, että asuntojen radonpitoisuus ei keskimäärin ylittäisi 100 becquereliä kuutiometrissä.

Kurttio huomauttaa, että periaatteessa kaiken uuden rakentamisen pitää olla radonturvallista ja sitä valvoo rakennusvalvonta.

"Radonturvallinen rakennus on helppo toteuttaa, eikä ole rakennusvaiheessa suuri kustannus. Rakennuksen radonkorjaus on paljon kalliimpaa."

Kansalliseen radonriskien ehkäisyn toimintasuunnitelmaan (www.stuk.fi) jokainen voi ottaa kantaa 17. maaliskuuta asti.

Toimintasuunnitelman avulla lisätään radontietoisuutta ja -mittauksia sekä radonkorjauksia, jos viitearvot ovat mittauksissa ylittyneet.

"Uudet rakennukset tulisi rakentaa radonturvallisiksi ja valmistumisen jälkeen niiden radonpitoisuudet olisi syytä mitata", Kurttio sanoo.

Säteilyturvakeskuksessa on kansallinen radontietokanta, jonka perusteella tehdään riskikarttoja ja ennakoidaan riskialueita.

"Kaiken kaikkiaan kyse ei ole kovin monimutkaisista asioista. Ihmisen terveyttä voidaan suojella radonin aiheuttamilta haittavaikutuksilta yksinkertaisilla menetelmillä", Kurttio toteaa.

Lue lisää maanantain Maaseudun Tulevaisuudesta.