Ekokoulu kamppailee rahoituksesta
Kojon koulu purettiin uuden ekokoulun tieltä, jonka rakentaminen on nyt keskeytetty. Arto Hyytiäisen mielestä myös haja-asutusalueiden kehitykseen täytyy löytyä yhteistä rahaa. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoFORSSA (MT)
Forssan Koijärvelle päätettiin rakentaa ekokoulu ja varhaiskoulutuskeskus viime kesänä. Hanke aiottiin toteuttaa vaikka ilman valtion avustuksia.
Vanhan Kojon koulun purkaminen aloitettiin joulukuussa.
Kaupunginhallitus jätti hankkeen pöydälle kesän alussa.
Maanantaina kaupunginhallitus päättää hankkeen jatkosta. Forssan sivistystoimenjohtajan Jarmo Pynnösen mukaan asia vaatii sen jälkeen vielä valtuuston käsittelyn.
Koijärvellä ollaan erittäin tuohtuneita tilanteeseen.
Ekokoulu on suunniteltu 80 oppilaalle. Varhaiskasvatuksen puolella paikkoja on 20.
”Ekokoulu tarkoittaa kestävän elämäntavan koulua. Samoja arvoja halutaan opettaa lapsille”, selventää koulutyöryhmän vetäjä Arto Hyytiäinen.
Hyytiäinen on tukenut hanketta toiminnallaan ja myös rahallisesti.
Opetus toteutettaisiin opetussuunnitelman mukaan, mutta toteutustapa olisi eri kuin tavanomaisissa kouluissa.
Koululle suunnitelluilla kasvimailla olisi työharjoittelua. Jääratojen hoitoa voisi hoitaa oppilastyönä. ”Lapset eivät saa vieraantua työnteosta”, Hyytiäinen perustelee.
Tärkeä osa koulua olisi opetuskeittiö, jossa opetettaisiin leipomaan ja hyödyntämään lähiruokaa.
”Esimerkiksi ruuanteon yhteydessä voi opetella murtolukuja. Konkreettinen opetus saa lasten mielenkiinnon heräämään.”
Tilaratkaisut on suunniteltu opetusta tukeviksi.
”Koulun lämmityksessä käytettäisiin maalämpöä ja aurinkopaneeleja, jotka säästävät energiaa ja rasittavat luontoa mahdollisimman vähän.”
Aikaisemman valtuuston ja hallituksen päätöksen mukaan ekokouluhanke toteutetaan vaikka ilman valtion apua.
”Forssan kaupunki on saanut ylimääräisen valtionavustuksen koulun uudisrakentamiseen”, Pynnönen vahvistaa.
”Aikaisempi valtuusto oli varsin yksimielisesti hankkeen takana.”
Hankkeessa on edetty normaalisti eteenpäin. Ennen kesää kilpailutettiin urakkatarjoukset ja valittiin urakoitsijat. Asia jätettiin kuitenkin pöydälle.
”Rakentamispäätöksen jälkeen kuntien tulot ovat pienemmät kuin aikaisemmin ajateltiin.”
Verorahoitus on pienentynyt ja valtio leikannut valtionosuuksia.
Lisäksi päättäjissä on vaalien jälkeen uusia henkilöitä, jotka eivät ole olleet mukana hankkeen suunnitteluvaiheesta alkaen. ”Luonnollisesti he haluavat tutustua hankkeeseen ennen päätöksiä.”
Pynnöselle ympäristöarvot ja lapsiin panostaminen ovat tärkeitä. Kasvatusalan ihmisenä hän näkee investoinnin arvon laajemmin kuin euroissa.
”Asioita järjestetään niillä puitteilla kuin päättäjät päättävät.”
Hyytiäisen mukaan lehtihaastatteluissa on käytetty vääriä lukuja esimerkiksi oppilasmääristä. ”On tärkeää, että päättäjät eivät toimi virheellisillä tiedoilla.”
Pynnönen on vakuuttunut, että ekokoululla olisi suuri merkitys Pohjois-Forssan kehityksen kannalta.
”Esimerkiksi Hämeenkyrön Mahnalan ympäristökoulu on ollut vetovoimainen”, Hyytiäinen kertoo.
Pynnösen mukaan kyläläiset ovat olleet hankkeessa mukana enemmän kuin missään aikaisemmassa kouluhankkeessa. Yhteisöllisyys on sitä kautta lisääntynyt.
Pohjois-Forssan kaikki oppilaat käyvät nyt koulua Matkun kylällä. ”Rakennusta voidaan käyttää vielä muutaman vuoden ajan ilman mittavia peruskorjauksia”, Pynnönen arvioi.
Hyytiäinen kertoo, että pieniä lapsia viedään jo nyt Koijärveltä päivähoitoon Forssaan, sillä kylällä ei ole tarpeeksi hoitopaikkoja.
Pelkästään Hyytiäisen firman 25 työntekijästä viisi on äitiyslomalla, joten tarvetta varhaiskasvatuskeskukselle löytyy.
LAURA KYLMÄMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
