Suomi haluaisi käyttöönaidon hyvin-vointimittarin
Bruttokansantuote ei kuvasta riittävän hyvin kehitysmaiden hyvinvoinnin tasoa, kehitysministeri Heidi Hautalan (vihr.) sanoo.
Useat maat ovat onnistuneet saavuttamaan vaurautta, mutta ihmisten perustarpeiden tyydyttäminen ei silti onnistu.
Ministeri heittää esimerkiksi rikastuneen maan, joka saattaa varoistaan huolimatta olla täysin jälleenrakennustilassa luonnonkatastrofin jäljiltä.
Hautala korostaa myös luottamuksen rakentamisen tärkeyttä.
”Kehitysmaat pitää saada ymmärtämään, että kestävä kehitys ei ole uhka vaan mahdollisuus.”
Toiseksi tavoitteeksi suomalaiset ottaisivat veden. Kaikilla tulisi olla oikeus puhtaaseen veteen vuoteen 2030 mennessä.
Rio+20 on YK:n kestävän kehityksen huippukokous. Se järjestetään 20.–22.6. Rio de Janeirossa Brasiliassa.
Alkuperäisestä Rion kokouksesta vuodelta 1992 on peräisin kestävän kehityksen julistus.
Suomea kokouksessa edustaa pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) johtama valtuuskunta. Ministeritason lisäksi kokoukseen sekä sivutapahtumiin osallistuu järjestöjä ja yrityksiä.
MTK on osallistunut kansalliseen valmistelukomiteaan tuomalla esiin omia painotuksiaan. Ympäristöjohtaja Liisa Pietolan mukaan tärkeimmät asiat ovat ruokaturva ja maanomistusoikeudet.
MTK:ssa nähdään toimiva ruokahuolto turvallisuustakeena ja taloutta vakauttavana tekijänä. Oikeus omistaa maata on puolestaan tärkeä osa kestävän kehityksen sosiaalista ulottuvuutta.
Suurimmat odotukset kohdistuvat Pietolan mukaan siihen, että maa- ja metsätalouden harjoittajat saisivat heille kuuluvan arvostuksen.
”Ei pidä myöskään väheksyä teknologista näkökulmaa. Rajalliset luonnonvarat voidaan saada hyödynnettyä kestävämmin ja tehokkaammin uuden tekniikan avulla”, hän lisää.
Ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) peräänkuuluttaa kokonaisvaltaista ajattelua kestävään kehitykseen.
”Nyt kolme pilaria pitävät pystyssä ihan eri rakennuksia. Ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden pitää sisältyä taloudelliseen”, Niinistö kuvailee.
”Riosta tarvitaan vahvoja suuntaviivoja.”
Hän pitää yritysten ja järjestöjen osallistumista kokoukseen erittäin tärkeänä.
”Kun lajeja katoaa ja biodiversiteetti vähenee, ei niitä enää palauteta. Nyt eletään viimeisiä hetkiä puuttua asiaan.”
Ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) näkemys kokouksen tärkeydestä on vakavamielinen.
”Meillä on enintään muutama vuosikymmen aikaa saavuttaa ekologinen ja sosiaalinen kestävyys. Kukaan ei voi olla varma saavutetaanko.”
Rion kokouksessa ei ole tarkoitus neuvotella uusia sopimuksia. Tavoitteena on saavuttaa valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen toimintaa ohjaava poliittinen julistus.
Tuomioja myöntää toivovansa, että julistus näkyy tulevaisuudessa myös poliittisesti sitovissa sopimuksissa.
”Mitään konkreettista ei tulla saavuttamaan, mutta toivon, että tästä alkaa prosessi.”
”Kansainvälinen ympäristöhallinto on tärkeä. Uutta vahvaa organisaatiota ei onnistuta perustamaan, joten toiveissa on YK:n ympäristöohjelman (UNEP) roolin vahvistaminen.”
Lopuksi Tuomioja toistaa epäilyksensä kokouksen konkreettisista tuloksista huvittaessaan yleisöään.
”Varmin ennusteeni tällä hetkellä on, että Rion päivät tulevat olemaan totaalista kaaosta.”
ANTTI HIRSAHO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
