Varsinais-Suomessa joetkevättulvan korkeuksissa
Vesisateet ja lämmin sää ovat sulattaneet lumet talvitulvaksi pelloille Inkoon Degerbyssä Uudellamaalla. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoUskelanjoen virtaama oli keskiviikkona noin 50 kuutiometriä sekunnissa. Jokeen muodostunut jääkansi oli sulanut Salon keskusta-aluetta lukuun ottamatta.
Varsinais-Suomen elykeskuksen mukaan jäät olivat kasaantuneet Salon keskustan yläpuolelle. Syntyneestä jääpadosta ei toistaiseksi ollut tulvavaaraa, sillä jää oli ohuttta.
Myös muun muassa Aura-, Kiskon-, Perniön- ja Sirppujoen virtaamat ovat olleet viime päivinä lähellä tyypillisiä kevättulvalukemia.
Alueen järvet ovat pysyneet pääsääntöisesti vielä ajankohdalle tyypillisissä lukemissa, mutta Kiskon Kirkkojärven vedenpinta on ollut nousussa ja sen ennustetaan nousevan ensi viikon alkuun mennessä kevättulvan tasolle.
Myös Satakunnan joissa virtaamat ovat kasvaneet. Eurajoen virtaama oli keskiviikkona noin 30 kuutiometriä sekunnissa ja Loimijoen noin 80 kuutiometriä sekunnissa, mitkä ovat vähän keskimääräistä kevättulvaa pienempiä.
Kokemäenjoen virtaama oli noin 320 kuutiometriä sekunnissa. Sen nousua suuremmaksi pyritään estämään Pirkanmaan järvien juoksutuksia säännöstelemällä, jotta jokeen aiemmin muodostunut jääkansi säilyisi.
Pohjois-Satakunnassa Karvianjoen vesistössä virtaamat ja vedenkorkeudet ovat myös nousussa ja saavuttanevat huippunsa viikonloppuna. Huippujen ennustetaan kuitenkin jäävän melko maltillisiksi.
Myös Uudenmaan jokien, kuten Vantaanjoen, vedenpinnat olivat keskiviikkona nousussa. Lepsämänjoen vedenkorkeus oli tulvarajalla, mutta Vantaanjoen alaosalla vedenkorkeus ei nouse merkittävästi.
Joissakin Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan joissa vedenpinnat nousevat niin ikään lähipäivinä, arvioi Suomen ympäristökeskus.
Sään ennustettu viileneminen hillitsee vedenkorkeuksien kasvua ja Etelä-Suomen jokien pintojen arvioitiin kääntyvän laskuun viimeistään torstaina.
Sään lämpeneminen on ainakin toistaiseksi helpottanut Kymijoen hyydeongelmia. Kymijoen alajuoksulla vedenpinta nousi joulukuun loppupuolen aikana hyyteen takia paikoitellen 50–70 senttiä, mutta on laskenut viime päivinä.
Kymijoen alaosan hyydettä torjuttiin räjäytyksillä sekä pienentämällä Päijänteen juoksutusta Kalkkisen säännöstelypadosta. Päijänteen vedenpinta on kuitenkin hyvin korkealla, mikä on rajoittanut mahdollisuuksia pienentää juoksutusta.
Päijänteen ohella useimpien muidenkin suurten järvien vedenpinnat ovat erittäin korkealla maan keski- ja itäosissa. Saimaan vedenkorkeus on vuodenaikaan nähden korkeimmillaan sitten vuoden 1981, mutta hitaassa laskussa.
Tammikuun aikana Saimaan ja Kallaveden vedenkorkeuksien ennustetaan laskevan 5–15 senttiä ja Pielisen 15–25 senttiä. Suurten järvien laskujokien virtaamat ovat vuodenaikaan nähden suuria.
MAIKKI KULMALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
