
Botit sotkivat terveysviestintää korona-aikana, eikä niistä ole vieläkään päästy eroon − näin botit toimivat
Bottien toiminta oli tuoreen tutkimuksen mukaan erityisen aggressiivista esimerkiksi isoimpien koronarokotuksia ja -ohjeistuksia koskevien tiedotuskampanjoiden aikaan.
Pahantahtoiset botit eli ihmiskäyttäjiä jäljittelevät ohjelmat muovasivat kansanterveyteen liittyvää keskustelua korona-aikana erityisesti mikroblogipalvelu Twitterissä eli nykyisessä X:ssä. Kuva: Sanne KatainenPahantahtoiset botit eli ihmiskäyttäjiä jäljittelevät ohjelmat muovasivat kansanterveyteen liittyvää keskustelua korona-aikana erityisesti mikroblogipalvelu Twitterissä eli nykyisessä X:ssä. Vaikka koronapandemia on jo taakse jäänyttä elämää, ei boteista ole päästy vieläkään eroon.
Bottien toimintaa on selvitetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Aalto-yliopiston laajassa yhteistutkimuksessa.
Bottien toiminta oli tutkimuksen mukaan erityisen aggressiivista esimerkiksi isoimpien koronarokotuksia ja -ohjeistuksia koskevien tiedotuskampanjoiden aikaan.
Tutkimuksessa analysoitiin yhteensä 1,7 miljoonaa koronaan liittyvää suomenkielistä julkaisua Twitterissä/X:ssä kolmen vuoden aikana. Bottien osuus koronaviesteistä oli 22 prosenttia, kun normaalisti niiden osuus on noin 11 prosenttia koko sisällöstä.
Bottien toiminta oli tutkimuksen mukaan erityisen aggressiivista esimerkiksi isoimpien koronarokotuksia ja -ohjeistuksia koskevien tiedotuskampanjoiden aikaan. Kuva: Sanne KatainenTunnistetuista bottitileistä 36 prosenttia toimi haitallisesti. Niissä korostui etenkin virheellisen tiedon tahaton levittäminen. Noin neljäsosa kaikista tutkituista viesteistä sisälsi virheellistä tietoa. Suurin piirtein yhtä monessa viestissä asenne rokotteita kohtaan oli kielteinen.
Tutkimuksen mukaan haittabotit käyttivät THL:n Twitteriä harhaanjohtavan tiedon tarkoitukselliseen levittämiseen. Botit kasvattivat julkaisujensa vaikuttavuutta ja tavoittavuutta esimerkiksi mainitsemalla muita tilejä 94 prosentissa twiiteistään.
“Pahantahtoiset botit voivat voimistaa virheellisiä viestejä, muovata kansalaisten mielipiteitä ja aiheuttaa hämmennystä vaikeuttamalla luotettavien tietolähteiden tunnistamista epäluotettavista”, THL:n erikoistutkija Ali Unlu sanoo tiedotteessa.
Pahantahtoiset botit ovat jatkaneet toimintaansa myös pandemian jälkeisenä aikana. Ne levittävät erityisesti rokotuksiin liittyvää virheellistä tietoa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat






