PystykorvametsästysUnescon perintölistalle?
Suomalaista pystykorvametsästystä ollaan tarjoamassa YK:n Kasvatus, tiede ja kulttuurijärjestön (Unesco) aineettoman kulttuuriperinnön kohteisiin. Asialla ovat Suomen metsästäjäliitto, kennelliitto ja pystykorvajärjestö.
”Suomen kennelliiton toimintasuunnitelmaan kirjattiin vuonna 2010, että hakemus tehdään, mikäli pääsy kulttuuriperintölistalle on mahdollista”, kennelliiton tiedottaja Kaija Unhola sanoo. Kennelliitto täyttää ensi vuona 125 vuotta.
Kun kennelliitto täytti 90 vuotta vuonna 1979, se nimesi suomenpystykorvan kansalliskoiraksemme.
Linnunhaukkujaksi jalostettu rotu on auttanut ihmisiä ruuanhankinnassa jo luontaistalouden aikana.
Suomenpystykorvan avulla on metsästetty myös lukematon määrä oravia, joiden nahat olivat joskus rahaa vastaavia hyödykkeitä.
Suomen pystykorvajärjestön puheenjohtajan Uolevi Sirviön mielestä lintua puuhun haukkuva koirarotu on harvinainen maailmassa. Rodun varhaisvaiheet ovat hämärän peitossa, mutta ensimmäiset rotumäärityksensä suomenpystykorva sai jo 1800-luvun lopussa.
Suomenpystykorvan rekisteröintimäärät ovat pienentyneet lintukantojen vähenemisen ja pyyntiajan lyhenemisen myötä. Pohjanoteeraus on vuodelta 2010, jolloin rekisteröintimäärä painui alle 600:n.
Unholan ja Sirviön mukaan kulttuuriperintölistalla on esimerkiksi haukkametsästys. Suomalainen lintujahti haukkuvan koiran avulla on heidän mielestään yhtä perinteikästä.
Pystykorvajärjestö on täysillä mukana hankkeessa, Sirviö sanoo. Idea on hänen tietojensa mukaan alunperin Suomen metsästäjäliiton.
Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriyksikön kulttuuriasiainneuvos Leena Laaksonen sanoo, että asia on vielä täysin auki. Aloite ministeriöön on tullut.
Suomenpystykorvaa ollaan tarjoamassa Unescon aineettoman kulttuuriperinnön suojelemista koskevan yleissopimuksen piiriin. Se on eri asia kuin maailmanperintökohteet, joita Suomessa ovat muun muassa Vanha Rauma, Suomenlinna ja Petäjäveden vanha kirkko.
Aineettoman kulttuuriperinnön suojelusopimus on vuodelta 2003, mutta Suomi ei ole sitä vielä allekirjoittanut. Sopimuksen on allekirjoittanut tähän mennessä yli 140 valtiota.
Laaksosen mukaan Suomi on liittymässä sopimukseen tänä vuonna. Asian valmistelu etenee.
Sopimuksen toimeenpano Suomessa vaatii kansallisen lainsäädännön, tutkimusta ja delegoinnin jollekin taholle. Ministeriöllä ei Laaksosen mukaan ole resursseja hankkeen lopulliseen toimeenpanoon.
Muitakin ehdotuksia kohteiksi ministeriöön on tullut. Laaksosen mukaan niitä on laidasta laitaan; runolaulusta saunomiseen, pitsinnypläyksestä saamelaisuuteen.
Suomesta kulttuuriperintölistalla ei ole vielä yhtään kohdetta, Aasian maista kuten Kiinasta ja Japanista on jo valtavan paljon.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
