uutistausta Draghi rikkoi kaikki ennätykset
Euroopan keskuspankin (EKP) pääjohtaja Mario Draghi löi parhaatkin talousennustajat ällikällä.
Euroopan talous- ja rahaliiton historian suurimman lainaohjelman suuruus ja kesto yllätti koko finanssimaailman: 60 miljardia kuukaudessa syksyyn 2016 asti. Käytännössä eurovaltiot lainaavat rahat yksityisiltä pankeilta, sijoittajilta ja rahastoilta. Nämä myyvät lainapaperit edelleen EKP:lle.
Pääjohtaja Draghin elvytysteorian mukaan pankit siirtävät tässä kaupassa saamansa rahan edelleen yritysten luotottamiseen. Yritykset investoivat, palkkaavat lisää työvoimaa ja tätä kautta euroalueen talous kääntyy kasvuun.
Kriitikot ovat kyselleet, mihin oikeastaan tarvitaan Draghin jättimäinen lainaoperaatio.
Euroalueella on jo nyt klassisen elvytyspaketin eväät käytössään. Valuutta on heikentynyt vientiä tukeviin pohjalukemiin, energia on halpaa ja korot lähes nollilla.
Virallinen selitys on deflaation eli hintojen laskun torjunta.
Joulukuussa kuluttajahintojen vuotuinen kasvu eli inflaatio kääntyi 0,2 prosenttia negatiiviseksi. EKP pelkää deflaation supistavan kulutusta ja tuotantoa sekä romahduttavan investoinnit ja työllisyyden.
Kuluttajien luottamusta mittaavien kyselyjen mukaan kansalaiset esimerkiksi Saksassa ja Suomessa eivät kuitenkaan ole vähentäneet ostamista.
Rakenteellisesta ja pitkäaikaisesta deflaatiokierteestä ei euroalueella ole millään muotoa kysymys.
Hinta-indeksejä painaa voimakkaasti alentunut öljyn hinta. Pohjille pudonneen inflaation tärkein tekijä on siis öljyntuottajamaiden ylituotanto. Ilman öljyn hinnanalennusta olisi euroalueen inflaatio 0,6 prosenttia plussalla.
Kun keskuspankki pumppaa markkinoille 1 140 miljardia euroa rahaa, niin epäilemättä sen arvo laskee ja seuraa inflaation kasvu. Tai ainakin inflaation odotukset kasvavat.
Reaalitalouden kannalta jää Draghin valtiolainamallissa huomiotta se tosiseikka, että luottojen korot ovat jo nyt alempana kuin koskaan ennen. Yritysluottojen määrä ja tuotannolliset investoinnit eivät kuitenkaan ole virkistyneet, vaikka rahan lainaaminen on miltei ilmaista.
Eurokriisin käynnistymisessä näytteli kiinteistöarvojen kuplan paisuminen esimerkiksi Espanjassa merkittävää roolia. Markkinoiden reaktiot osoittivat, minne suuntaan EKP:n lainaosto-operaation ensimmäiset hyödyt valuvat: pörssit ampaisivat nousuun ja kiinteistöjen hinnat vahvistuivat.
Spekulatiivisen talouden työllistävä vaikutus on kuitenkin kovin rajallinen.
Euroalueen 19 jäsenmaalla on valtiolainoja yhteensä 7 178 miljardia euroa. Eniten velkaa on Italialla ja Ranskalla. Ne hallitsevat kahdestaan miltei puolta koko euromaiden lainakannasta.
Italialainen Drahi tukee epäsuorasti näiden maiden talouspolitiikkaa ja auttaa niitä velkaantumaan lisää. Sen sijaan, että velkaiset maat palaisivat noudattamaan vakaussopimuksen kannusteita uudistaa talouden ja työmarkkinoiden rakenteita.
EKP ei poistanut itse ongelmaa. Nyt on euromaiden hallitusten vuoro toimia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
