EK:n Mustonen ei usko Korpilampi-henkeen
Syyskuussa 1977 Espoon Korpilammella saatiin aikaan poliittinen yhteisymmärrys Suomen talouspolitiikasta. Mauno Koivisto esittelee kalvoa, etualalla Kalevi Sorsa sekä Sorsan poliittinen sihteeri Matti Hannula. EK:n johtaja Jussi Mustonen ei usko, että Korpilammen henkeen voitaisiin enää palata. Jarmo Matilainen/Lehtikuva Kuva: Viestilehtien arkistoElinkeinoelämän keskusliitto ottanee osaa pääministerin esittämään kutsuun talouspohdintaan.
”Emme ole koskaan kieltäytyneet vastaavista kutsuista”, johtaja Jussi Mustonen EK:sta arvioi.
”Yhteinen ymmärrys tilanteesta on hyvä pohja jatkokeskusteluille. Varsinaisten toimenpiteiden pohdintaan tarvitaan yleensä enemmän hakemista.”
Korpilampi-seminaarissa syksyllä 1977 saatiin aikaan poliittinen yhteisymmärrys Suomen talouspolitiikasta. Mustonen ei kuitenkaan usko vastaavaan.
”On aika vaikea nähdä, että nyt voitaisiin palata Korpilammen henkeen ja luotaisiin uutta konsensusta. Maailma on aika erilainen kuin silloin, eikä keinot ja välineet ole samalla tavalla enää omissa käsissä.”
Taloudessa ongelmat ovat Mustosen mukaan suuria. Suomelle tärkeillä markkinoilla tilanne on yhä huono, eikä kotimainen kysyntäkään enää tarjoa samanlaista pohjaa kasvulle kuin tähän asti. ”Mitään nopeaa käännettä parempaan ei ole näkyvissä”, hän sanoo.
”Tilanteen vakavuuden ymmärtäminen on tärkeää, sillä se helpottaisi tarvittavien toimenpiteiden tekoa. Ulkoisia ratkaisuja ei ole nyt luvassa.”
Valtiovarainministeri toivoo työntekijäosapuolelta palkkamalttia ja työantajilta sitoutumista työllistämiseen. Työpaikkoja on mahdotonta taata täysin, se on menneisyyden aikaa, Mustonen arvioi.
”Mikäli luomme pohjan kilpailukykyiselle ja kannattavalle yritystoiminnalle, myös työpaikat säilyvät.”
Mustonen perää valtiovallalta kompensaatiota kustannushaittoihin.
Viime vuosien päätökset ovat hänen mukaansa lisänneet osaltaan kustannuskuormaa. Esimerkiksi rikkidirektiivin aiheuttamat kustannukset ovat rasittamassa kaikkein ankarammin juuri suomalaista elinkeinoelämää sekä viennissä että tuonnissa.
”Yhteisöveron lasku oli erinomainen päätös, mutta sen hyötyjä päästään nauttimaan vasta myöhemmin, kun yritysten voitotkin ovat paremmat. Tämänhetkiseen akuuttiin ongelmaan se ei tuo helpotusta.”
Työmarkkinaosapuolilta odotetaan maltillisia palkkaratkaisuja syksyn neuvotteluissa, jotta keskinäiseltä kisailulta vältyttäisiin ja suomalaisyritysten kustannuskilpailukyky taattaisiin.
EK:ssa valmistaudutaan liittokierrokselle, jolla päänavaajan rooli on teknologiateollisuudella. Keskitetty ratkaisu ei Mustosen mielestä ole nyt mahdollinen.
”Jos yhteinen ymmärrys tilanteesta saavutetaan, sieltä pitäisi tulla järkeviä ratkaisuja. Myös muualla kuin vientiteollisuudessa pitää tunnustaa, ettei nyt ole ulosmittauksen aika, vaan tavoitteena tulee olla kilpailukyvyn parantaminen.”
Mustonen odotti torstaina iltapäivällä Oulun lentokentällä paluulentoa Helsinkiin, mutta työmarkkinakiista viivästytti lähtöä.
”Tämä on konkreettinen esimerkki siitä, mitä ei pitäisi olla. Työehtosopimukset ovat päällä ja työrauhan pitäisi olla taattu, eikä tähän todellakaan ole varaa.”
TIINA TAIPALE
Tilanteen
vakavuuden ymmärtäminen
on tärkeää, sillä
se helpottaisi
tarvittavien toimen-
piteiden tekoa.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
