Porolla on hyvä maine, mutta elinkeinolla ei niinkään
ROVANIEMI (MT)
Porotalous kamppailee kannattavuusongelmien kanssa. Viime syksynä teurasmäärät putosivat merkittävästi petojen vuoksi. Paliskuntain yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan Jukka Knuutin mukaan eniten vahinkoa aiheuttaa ahma.
”Poronlihan hinta on nousussa, mutta se ei auta, jos ei ole mitä myydä”, hän toteaa. Ilahduttavaa kuitenkin on, että porolla ja poronlihalla on hyvä maine. Kysyntää riittää.
Knuuti puhui maanantaina Poroparlamentissa Rovaniemellä.
Knuutin mukaan poronhoitajien taloutta koettelee tuotantolukujen laskun lisäksi se, ettei petokorvauksia aina makseta täysimääräisinä eikä ajallaan.
Poronhoitajien jaksamista rassaa myös elinkeinon vähättely. Sitä saatetaan kutsua näennäiselinkeinoksi, yhteiskunnan tukien varassa toimivaksi.
Pedoista ja politiikasta huolimatta nuoret jaksavat uskoa perinteisen elinkeinon tulevaisuuteen.
Ensimmäistä kertaa Poroparlamentissa kuultiin poronuorten puheenvuoro. Sen piti Muddusjärven paliskunnassa porotilaa miehensä kanssa pitävä Elina Morottaja.
Hän painotti, että paliskuntien tuki on tärkeää, jotta nuoret innostuvat jatkamaan vanhempiensa ammatissa. Hän kiitteli omaa paliskuntaansa, joka on oman perheen ja suvun lisäksi tärkeä turvaverkko.
Elina ja Antti Morottaja katsovat, että huolenaiheita on, mutta voimavarat on kohdistettava onnistumisiin.
”Olemme tottuneet työskentelemään luonnon armoilla. Joskus tuotto on parempi, joskus huonompi”, Antti Morottaja toteaa.
Poronhoidon kanssa kilpailevat maankäyttömuodot kuten metsätalous ja kaivokset eivät saa Morottajan pariskunnalta tukea.
”Metsätalouden kanssa taistellaan elintilasta. Vanhojen metsien hakkuut vievät laidunmaita. Luppo on poroille tärkeää ravintoa”, he kertovat.
Erityisesti pariskuntaa huolettaa nyt Utsjoen timanttikaivoshanke. Irlantilainen timantinetsintäyhtiö Karelian Diamond Resources on Yle Saamen mukaan saanut varauspäätöksen mahdollisia timantin etsintälupia varten Utsjoelta.
”Louhos, junaradat, kaikki vievät meiltä laidunmaita. Syö energiaa itse työltä, kun elinkeinoamme poljetaan jalkoihin”, Elina Morottaja harmittelee.
SUVI NIEMI
Louhos,
junaradat, kaikki vievät
meiltä laidunmaita. Syö energiaa itse työltä, kun
elinkeinoamme
poljetaan jalkoihin.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
