Rakennusteollisuus potentiaalinen käyttäjä
Luonnonkuitukomposiitin isoa läpimurtoa varten materiaalin pitäisi herättää kiinnostusta esimerkiksi rakennusteollisuudessa. Mitä enemmän tuotteiden valmistukseen tarvitaan raaka-ainetta, sen parempi, sanoo Joensuun Tiedepuiston kehityspäällikkö Harri Välimäki.
”Vaikka luonnonkuitukomposiitista tehtäisiin miljoona kappaletta kännykänkuoria, ei raaka-aineen tarve olisi kovin suuri, sillä yhtä kuorta kohden menekki on noin 10–20 grammaa.”
Välimäki vastaa Pohjois-Karjalan osaamiskeskuksessa Uusiutuva metsäteollisuus -osaamisalan koordinoinnista.
Rakennusteollisuudessa olisi monia potentiaalisia käyttökohteita luonnonkuitukomposiitille esimerkiksi sisustuksessa, lattiamateriaalina tai ikkunankarmeina.
Välimäen mukaan on kuitenkin syytä muistaa, että luonnonkuitukomposiitti on laaja käsite. Plasthillin Kareline-tuote on vain pieni siivu kokonaisuudesta.
”Esimerkiksi muovin ja pellavan yhdistelmämateriaalista tehtyjä lämpömuovattavia levyjä käytetään autoteollisuudessa jo paljon.”
Muovista ja pellavasta tai hampusta tehtyihin luonnonkuitukomposiitteihin verrattuna yksi Kareline-komposiitin eduista on sen soveltuvuus ruiskuvalutekniikkaan.
Kareline-komposiitti on kuitupohjainen raaka-aine. Euroopassa on 3–4 valmistajaa, jotka tekevät vastaavia luonnonkuitukomposiitteja. Mutta ne käyttävät muun muassa sahajauhoa täyteaineena, sanoo Välimäki.
Yksi uuden raaka-aineen markkinointiin liittyvä haaste ovat erilaiset standardit ja sertifikaatit.
”Puulle ja muoville erikseen löytyy tarvittavat laatumääritelmät, mutta ei vielä luonnonkuitukomposiiteille.”
Standardien ja sertifikaattien lisäksi luonnonkuitukomposiiteilta puuttuvat kattojärjestö ja lobbaajat – kyse on siis varsin nuoresta toimialasta.
Raaka-aineella on jo positiivinen ympäristöimago, mutta markkinaläpimurtoa se ei takaa. Kilpailukykyiset tekniset ominaisuudet ratkaisevat, sanoo Välimäki.
”Vaikka luonnonkuitukomposiitit edustavatkin rakennemuutosta, jossa siirrytään fossiilisten raaka-aineiden käytöstä kohti biotaloutta.”
Havukuidun ja muovin yhdistelmämateriaalin kehitystyö Pohjois-Karjalassa alkoi teollisen muotoilijan Heikki Koivurovan ideasta 2000-luvun alussa.
SARI PENTTINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
