EU:n elvytyspaketin torppaaminen Suomessa hidastaisi maatalouden investointeja – "Elpymisrahoituksen vaikutus tulee takaisin moninkertaisena"
Jos elvytyspaketti kaatuisi, maatalouden ympäristötoimenpiteet hidastuisivat, Copa-Cogeca uskoo.
Suomi on kertonut käyttävänsä EU:n elvytysvaroja muun muassa vihreään siirtymään, digitalisaatioon, hoitovelkaan ja maatalouteen. Kuva: Kuvat: Timo Rintakoski, Kalle Keskinen, Sami Karppinen, Jaana Kankaanpää / Kuvitus: Juho LeskinenEU:n maatalous tarvitsee vahvan elvytyspaketin, EU:n maataloustuottajia edustavan Copa-Cogecan pääsihteeri Pekka Pesonen sanoo. 750 miljardin euron elpymisvälineestä jaetaan Euroopan unionin maaseudun kehittämistukien kautta noin kahdeksan miljardia euroa.
”Suomi on talouden sidonnaisuuksien kautta yhteydessä siihen, mitä muualla EU:ssa tapahtuu. Jos EU-talous sakkaa, niin se näkyy myös meidän kasvumme hitautena”, Pesonen sanoo.
”Maatalouden tilanne suhteessa elpymisrahan saamiseen on sama kuin muunkin talouden: se on vipuvarsi maatalouden investointien käynnistämiseen. Jos päätös lykkääntyy, se lykkää myös investointeja ja EU-budjetin kautta käytetyn rahan liikkumista.”
”Tämä vaikuttaa myös yhteisen markkinamme kasvuun ja kilpailukykyyn. EU-toimenpiteiden pitää saada aikaan kasvua. Maatalous on jäänyt muihin sektoreihin nähden jälkeen, ja koska nyt tarvitaan lisää kestävyystoimintaa, tarvitsemme elvytysrahalla tätä tukevaa infraa ja jakelukanavia.”
EU:n elvytyspaketti antaa Pesosen mukaan tärkeän viestin markkinoille. ”Elpymisrahoituksen vaikutus tulee markkinoilta takaisin moninkertaisena. Se vahvistaa kulutuskysyntää ja investointeja, jolloin vaikutukset tulevat Suomeen sitäkin kautta.”
EU:n elvytyspaketti tullaan hyväksymään Suomessa opposition uhittelusta huolimatta, Pellervon taloustutkimus PTT:n johtaja Markus Lahtinen uskoo. Jos ei, se laitetaan kasaan hallitustenvälisenä järjestelynä.
”Jos elpymispakettia ei hyväksyttäisi, siitä tulisi EU-tason sekasotku, joka vaatisi jälleen useita päämiesten kokouksia. Mutta tämä on puhtaasti teoreettinen vaihtoehto. Tässä on sivuutettu se tosiasia, että niitä, jotka tulevat äänestämään paketin puolesta, tulee olemaan enemmistö.”
Paketin torppaaminen Suomessa johtaisi EU:n silmissä selvään mainehaittaan. ”Suomen uskottavuus, kun pääministeri neuvottelee eduskunnan mandaatilla, menisi täysin. Suomi ei kaipaa tätä härdelliä.”
Eduskunnan perustuslakivaliokunta linjasi viime viikolla, että EU:n 750 miljardin euron elpymispaketin hyväksyminen tarvitsee kahden kolmasosan enemmistön. Hallitus tarvitsee ääniä paketin tukemiseen siis myös oppositiosta.
Elpymispaketista vastaava komission tiedottaja Balazs Ujvari kertoi jo aiemmin komission tiedotustilaisuudessa, että toista suunnitelmaa ei ole hahmoteltu sen varalle, että Suomi kaataa paketin.
”Emme ole huolissamme. Olemme läheisessä yhteistyössä jäljellä olevien kahdeksan maan kanssa. Tähän joukkoon kuuluu myös Suomi”, hän totesi.
EU:n elvytystoimenpiteet ovat Lahtisen mukaan reippaasti myöhässä. Silti elvytyskokonaisuus tulee saada maaliin mahdollisimman pian.
”Suomella olisi ollut valmiuksia nopeampaankin elvytykseen mutta EU:ssa kaikki on edennyt hitaammin, jolloin elvytysmielessä vahinko on jo tapahtunut. Rakennepoliittisesti paketti on kuitenkin tärkeä. Kunnianhimoiset tavoitteet ilmastonmuutokselle vaativat yksityisiä investointeja ja talouden vahvistamista. EU:lla on paljon julistuksia, mutta itse teoista on huutava pula.”
”Lisäksi EU:n tuottavuuskehitys on ollut aivan liian hidasta, eli vihreän siirtymän lisäksi vanha klassinen tuotavuuskasvun kiihdyttäminen pitää olla paketissa mukana.”
Muun muassa Italiassa ja Kreikassa elpymisrahoitus on kohdentumassa oikeisiin toimenpiteisiin, mitä Lahtinen pitää tärkeänä.
”Rahankäyttö esimerkiksi Italiassa on samantyyppistä kuin muissakin maissa, eli se on menossa muun muassa vihreään siirtymään, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Vaikka olen positiivinen paketin suhteen, niin tämä on EU:lle koetinkivi. Sillä jos joku EU-maa lipsuu siinä, että rahaa aletaan käyttää esimerkiksi veronalennuksiin, niin elvytyspaketin puolustaminen on mahdotonta. On olennaista, että jokaisessa maassa raha käytetään järjestelmiin, jotka tukevat uudistumista eikä poliittisiin tarkoitusperiin.”
Suomen rahankäyttöä Lahtinen pitää oikeansuuntaisena. ”Vihreä elvytys, työllisyys, sosiaali- ja terveys sekä kasvu ovat oikeita elementtejä”, Lahtinen kommentoi.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
