Edes kuntoilu ei kuittaa kaikkia istumisen haittoja, jos istumista ei tauota

Suomalaisessa työelämässä istutaan aiempaa enemmän.  Kuva: LEHTIKUVA / Roni Rekomaa

Edes aktiiviliikkujat eivät välty istumisen haittavaikutuksilta, jos päivän aikana istuu liian pitkiä aikoja yhtäjaksoisesti, kerrotaan Työterveyslaitokselta. Moni istuu suurimman osan työajastaan, ja istumisen haittoja saatetaan pyrkiä kumoamaan liikkumalla aktiivisesti vapaa-ajalla.

Istumisen haittojen näkökulmasta tärkeintä ei siis ole se, kuinka paljon tuntimäärällisesti istuu, vaan miten tauottaa istumistaan, kertoo Työterveyslaitoksen johtava tutkija Satu Mänttäri.

”Tämähän voi olla ihan hyväkin uutinen niille, jotka eivät välttämättä tykkää tai ehdi liikkua vapaa-ajallaan aktiivisesti”, Mänttäri sanoo.

Mänttärin mukaan taukojen ei tarvitse olla pitkiä, mutta niitä pitäisi olla mahdollisimman usein. Fysiologisten ja kognitiivisten hyötyjen näkökulmasta paras olisi, jos istumista tauottaisi puolen tunnin välein kahden minuutin pituisella jaloittelulla. Jos jaloittelu tuntuu hankalalta, jopa hetkeksi seisomaan nousemisesta on jo hyötyä.

Hektisessä nykymaailmassa ajatus puolen tunnin välein tapahtuvista tauoista voi tuntua siltä, että työthän keskeytyvät näin jatkuvasti. Todellisuudessa monen työpäivä on jo ennestään täynnä keskeytyksiä – tulee uusia sähköposteja, palaverikutsuja, ynnä muuta.

”Jaloittelutauot puolen tunnin välein vaikuttavat positiivisesti myös työn laatuun – kävellessä aivojen verenkierto paranee, mikä edistää työskentelyä.”

Mänttäri huomauttaa, että jos kävelee kahden minuutin ajan puolen tunnin välein, pelkästään tämä kerryttää kahdeksan tunnin työpäivän aikana noin 3  000 askelta, mikä on jo noin kolmasosa päivittäisestä askelsuosituksesta. Mänttäri vinkkaa, että puhelimeen voi ladata esimerkiksi sovelluksen, joka muistuttaa jaloittelutauoista puolen tunnin välein. Osa tällaisista sovelluksista on ilmaisia.

Mänttärin mukaan istuminen on lähes lepoa vastaava olotila, jossa lihasten aktiivisuus on minimaalista ja varsinkin toimistotyössä usein myös hyvin staattista, mistä seuraa herkästi niska-hartiaseudun ja alaselän kireyttä ja kipua. Nämä taas ovat merkittävä sairauspoissaolojen syy Suomessa.

”Jo pelkkä seisomaan nouseminen on kropalle todella iso juttu: fysiologiassamme tapahtuu paljon asioita. Mikä tahansa tekeminen, joka katkaisee istumista jollakin tavalla, on suositeltavaa. Paras työasento on seuraava työasento. Sähkötyöpöytähän on aivan mahtava, kun voi välillä tehdä töitä seisten ja välillä istuen. Pelkkä seisten työskentelykin on pahasta, sillä se lisää veritulpan ja selän kuormittumisen riskiä.”

Mänttärin mukaan pitkäkestoinen istuminen vaikuttaa negatiivisesti sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan. Pidemmällä aikavälillä sydän- ja verisuonitautien, tyypin 2 diabeteksen ja syöpien riski kasvaa.

Mänttäri arvioi suomalaisten kyllä tuntevan istumiseen liittyviä riskejä, mutta asiaan ei silti välttämättä pyritä tekemään muutoksia.

”Onhan paljon muitakin haitalliseksi tiedettyjä asioita, joita silti kuitenkin harrastetaan – tupakointi yhtenä esimerkkinä. Olisikin tärkeä saada muutoksia koko työympäristöön, jotta istumisen tauottamisesta tulisi hyväksyttävää ja yleistä”, Mänttäri pohtii.

Suomalaisessa työelämässä istutaan aiempaa enemmän. Koronapandemia lisäsi etätöitä, ja Suomessa etätöihin siirtyminen oli erityisen suurta verrattuna muihin EU-maihin. Monella työpaikalla etätyö jäi pysyväksi työskentelytavaksi, sanoo Mänttäri.

”Kotona istumisen määrä on vielä runsaampaa kuin työpaikalla, vaikka tehdään samaa työtä”, Mänttäri huomauttaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusten mukaan suomalaiset istuvat keskimäärin hieman päälle seitsemän tuntia vuorokaudessa, kertoo THL:n erikoistutkija Jouni Lahti. Lahden mukaan skaala on kuitenkin laaja: jotkut istuvat hyvin vähän ja toiset suurimman osan päivästä. Nuoret aikuiset istuvat keskimäärin eniten, ja erityisesti korkeakouluopiskelijoille kertyy paljon istumista – keskimäärin jopa 11–12 tuntia vuorokaudessa.

Lahden mukaan älylaitteiden äärellä vietetään entistä enemmän aikaa, mikä on voinut lisätä istumista entisestään.