Runsaskuituinen näytelmäihmisen suhteesta luontoon
Jonni Pantzarin (oik.) käsikirjoittama Alkutuotanto marssittaa näyttämölle koko joukon hahmoja Pentti Linkolasta oravaan, jolta palaa käpy. Lukuharjoituksissa näyttelijät Aleksi Lavaste (vas.) ja Tommi Kainulainen. Katsomossa ohjaaja Iiristiina Varilo. Marita Waenerberg Kuva: Viestilehtien arkistoTAMPERE (MT)
”Mitä viljelijä tuntee, kun hän seisoo siinä pellon reunalla. Sitä tunnetta olen yrittänyt ymmärtää ja välittää katsojille.”
Viljelijöiden näkökulma jäi kaihertamaan käsikirjoittaja Jonni Pantzarin mieltä hänen oltuaan mukana Pohjantähti 2011 -näytelmän yhteisöteatteriosuudessa. Siinä joukko ritvalalaisia maanviljelijöitä kertoi elämästään ja ajatuksistaan.
Osa materiaalista päätyi Pohjantähteen. Paljon jäi kuitenkin yli, ja näytelmä Alkutuotanto alkoi muotoutua Pantzarin ajatuksissa.
Valkeakoskelaiset viljelijät jättivät jäljen myös Pohjantähti 2011 -näytelmän toisen ohjaajan Saana Lavasteen mieleen.
”Ennakkoluulot karisivat, kun tajusin, miten paljon yhteistä on 30-vuotiaan pätkätöillä elävän kaupunkilaisfreelancerin ja 50-vuotiaan Brysselin päätösten kurittaman maanviljelijän arjessa.”
Pantzarin ja Lavasteen kokemukset luovat pohjaa Alkutuotanto-näytelmälle, jota Teatteri 2.0 työstää Tampereella.
Alkutuotannosta sukeutui teksti, joka käsittelee ihmisten suhdetta maahan ja ympäristönsuojeluun.
”Kaupunkilaisten luontosuhteelle luovat kontrastia ne, joilla on oikeasti suhde luontoon: maanviljelijät ja eläimet”, Pantzar sanoo.
Kaupunkilaisen metsä on puisto. Oikeassa metsässä hän parkuu vesisateessa bussipysäkkiä etsien, käsikirjoittaja karrikoi.
”Kaupunkilaisen luontosuhde on jotenkin nitkahtanut. Kaikkea halutaan suojella niin paljon, mutta käsitystä tosiasioista ei juuri ole.”
Näitäkin cityvihreitä Pantzar haluaa ymmärtää.
Alkutuotannon yhdessä Iiristiina Varilon kanssa ohjaava Lavaste on pohtinut paljon ihmisen ja maan suhdetta. Inspiraation lähteenä ovat muun muassa yhdysvaltalaisen luontorunoilija Gary Snyderin ajatukset.
Ihmisen ja maan suhde on lähes aina taistelua. Seurauksena on poikkeuksetta, että kun toinen voittaa, toinen häviää.
”Voisiko olla toisin? En tiedä vastausta, mutta kutkuttava kysymys.”
Lavaste koki vihreän herätyksen 14-vuotiaana. Hän lakkasi syömästä lihaa ja liittyi ympäristön- ja eläinsuojelujärjestöihin.
Enää hän ei ajattele, että luonto olisi täydellinen ilman ihmistä.
”Olemme kiinni maassa rakkailla ja syvillä siteillä. Toivon, että ihmisen olemassaolo olisi myönteinen asia myös luonnon kannalta.”
”Nuorempana suhteeni luontoon oli samanlainen kuin monen muunkin kaupunkilaisen: teoreettinen ja ahdistunut. Vanheneminen on tuonut mukanaan tiettyä tasapainoa”, Lavaste sanoo.
Metsä ei ole olemassa ihmistä varten, Pantzar painoittaa.
”Luonnonsuojelualueita ei pitäisi perustaa ihmisten etua ajatellen. Sanotaan, että luontoarvoja pitää suojella tulevia [ihmis]sukupolvia varten. Luontoa pitäisi suojella sen itsensä vuoksi, koska luonto sellaisenaan on arvokas.”
Alkutuotantoa valmistamaan on valikoitu parhaimmat, runsaskuituisimmat ja vain luonnon omia ainesosia sisältävät oman alansa laatuyksilöt, luvataan näytelmän verkkosivuilla. Näyttelijöitä ei ole vahingoitettu harjoitusten aikana.
Tutun tuntuista tekstiä. Kielihän on suoraan elintarvikkeiden tai metsäteollisuuden mainoksista.
”Tarkoituksella”, Pantzar myöntää.
Samoihin aikoihin, kun näytelmän teksti alkoi muotoutua, julkisuuteen putkahteli sikavideoita ja Etelä-Amerikan selluriitoja. Mainoksissa vilahtelevat kotitilat ja äitien tekemät.
Mainosten kieli menee niin yli, että se lähentelee Pantzarin mukaan parodiaa.
Totuus on tarua ihmeellisempää myös toisessa Alkutuotantoon liittyvässä episodissa.
Näytelmässä kaupunkilainen saa ely-keskukselta kirjeen. Siinä kerrotaan, että hänen metsässään on lammikko, jossa elää harvinainen rupilisko.
Oikeasti toinen näytelmän kahdesta näyttelijästä sai tällaisen kirjeen. Kirje luetaan lähes sellaisenaan näytelmässä.
”Byrokratian kieleen ei juuri tarvinnut lisäillä mitään, jotta koomisuus saavutettiin”, Pantzar toteaa kuivasti.
MAIJA ALA-SIURUA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
