Kainuun ja Pohjanmaan alueen ely-keskusten yhteinen kokeilu helpottaa työvoiman saantia ulkomailta

Škoda Transtechin tehtaalla Kajaanin Otanmäessä tehdään muun muassa raitiovaunuja ja junien kaksikerrosvaunuja. Kuva: Miska Puumala

Kainuussa ja Pohjanmaan kolmessa maakunnassa pyritään paikkaamaan yritysten kroonista työvoimapulaa 27.10. voimaan astuneella yhteisellä työlupalinjauksella.

Linjauksen tarkoituksena on helpottaa yritysten työvoimansaantia niin sanotuista kolmansista maista, eli EU- ja ETA-alueen ulkopuolisista maista.

”Tällä linjauksella on tunnistettu ne alat, joihin työvoimaa on hankala löytää, ja johon kenties voitaisiin ulkomailta saada apuja”, selittää Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen maahanmuuttopäällikkö Hanna Määttä.

Neljän maakunnan yhteisessä linjauksessa kaikilla on nyt yhteinen lista niistä ammattinimikkeistä, joiden työntekijöille voidaan myöntää oleskelulupa ilman, että avoimesta työpaikasta on ensin ilmoitettava te-palveluiden sivuilla.

Tämä nopeuttaa yritysten rekrytointiprosessia aloilla, joilla työntekijöiden saatavuuden tiedetään olevan heikkoa. Normaalisti avoimen työpaikan tulee olla te-palveluiden sivuilla kaksi viikkoa, ja työtä mahdollisesti hakeneiden soveltuvuus ja pätevyys tulee selvittää, ennen kuin työvoimaa voidaan palkata kolmansista maista.

Kolmansista maista saatavan työvoiman rooli alueella korostuu, kun työvoimapula piinaa koronasta elpyvässä taloudessa koko maata.

Myös työvoiman liikkuvuus erityisesti maaseudulle on melko heikkoa.

”Alueen maakunnissa on vielä valtakunnan keskiarvoakin korkeampi työllisyysaste. Näin on erityisesti Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla”, Määttä muistuttaa.

Erona aikaisempaan linjauksessa on se, että Kainuuta, Pohjois-Pohjanmaata, Pohjanmaata ja Etelä-Pohjanmaata kaikkia koskevat nyt samat säädökset, ja niiden ammattinimikelistat ovat samat. Tämän uskotaan helpottavan yrityksiä, joilla on toimintaa useamman kuin yhdessä alueen maakunnista.

Kolmansista maista tulevat työntekijät hakevat edelleen työlupaa kuten aiemminkin. Työluvan edellytyksiä ovat esimerkiksi lupaus työpaikasta ja takeet riittävästä toimeentulosta.

”Linjaus koskee nimenomaan työntekijätehtäviin myönnettäviä oleskelulupia. Esimerkiksi rakennusalan työt ja hitsaajat ovat hyviä esimerkkejä tällaisista ammattinimikkeistä”, Määttä kertoo.

Pohjanmaan maakunnat ja Kainuu ovat jo pitkään kärsineet työvoimapulasta useilla eri aloilla.

Monet listan ammattinimikkeistä ovatkin olleet yhden tai useamman maakunnan listoilla jo aiemmin. Esimerkiksi hitsaajista on alueella ollut huutava pula jo kauan.

Linjaus on osa hallituksen kehysriiheen kirjattua saatavuusharkinnan lieventämiskokeilua. Kokeilun aikana seurataan esimerkiksi, lisääkö helpotettu menettely kolmansista maista tulleiden työhakemusten määriä.

Yksi alueen kovasta työvoimapulasta kärsivistä yrityksistä on Kajaanin Otanmäessä tehdasta pitävä Škoda Transtech, joka kaipaa tälläkin hetkellä kymmeniä työntekijöitä.

”Kyllähän heillä on varmasti työvoimapula riippumatta siitä, onko se hitsaaja meidän listalla vai ei, eli kyllä he hakisivat joka tapauksessa työntekijöitä myös ulkomailta. Nyt se vain on kaksi viikkoa nopeampaa”, Määttä huomauttaa.

”Eli ei voi sanoa, että jonkin ammattinimikkeen lisääminen listalle lisäisi työlupahakemusta määrää, koska tilanne on kuitenkin aina työnantajista ja työmarkkinoista lähtöisin,”

Maakunnan työvoimantarvetta tarkastellaan vähintään puolen vuoden välein, joten jos eri alojen työvoimantarpeessa tapahtuu muutoksia, voidaan uusia aloja lisätä, tai joitain aloja poistaa listalta.

Esimerkiksi rakennusalan työvoimapula on alueella uudehko ongelma.

”Meidän koko alueella on nyt todella suuria investointeja, on tulossa akkutehtaita ja vaikka mitä. Sellaiset tietenkin vaikuttavat työntekijätilanteeseen”, Määttä sanoo.