Loppukesän hyönteisvaltiaat

Ukonkorennot eivät ole ihmiselle vaarallisia, eikä niissä ole myrkkyä. ENTOMART Kuva: Viestilehtien arkisto

Ukonkorennon lento on majesteettista liitelyä. Se voi myös lentää taaksepäin, pörrätä paikallaan ja liikuttaa molempia siipiparejaan toisistaan riippumatta. Aurinkoisena päivänä ukonkorennot lentävät lähes aamusta iltaan.

Ukonkorennoilla on pyöreät ja pullottavat verkkosilmät, jotka koostuvat lähes 30 000 kartiomaisesta pikkusilmästä. Niiden ansiosta otus näkee joka suuntaan ja havaitsee saaliinsa kaukaa.

Ukonkorennoilla on kyky erottaa ravinnoksi kelpaavat lentiäiset ja ne osaavat arvioida etäisyyksiä tarkasti. Hyönteisvaltiaille kelpaavat kaikki niitä pienemmät lentiäiset, kuten kärpäset, paarmat, perhoset ja sääsket. Suurin osa sudenkorennon ajasta kuluukin saalistamiseen.

Hyökätessään ukonkorento kiitää saaliinsa kimppuun kuin pieni hävittäjä ja pyydystää sen vahvoilla leuoillaan. Syöksyn jälkeen se pitää uhriaan vahvojen raajojensa muodostamassa korissa ja aloittaa aterian edelleen lentäen. Isompi riista, kuten heinäsirkka, vaatii kuitenkin laskeutumisen.

Ukonkorento voi oppia seuraamaan luonnossa liikkuvaa ihmistä, joka on sille hyödyllinen ravinnonhoukutin. Missä on ihmishikeä, sinne hyttyset, kärpäset ja paarmat kerääntyvät.

Ukonkorentoja tavataan koko maassa. Niitä voi nähdä hyvinkin monenlaisissa ympäristöissä, kuten pelloilla ja hakkuuaukeilla. Ne palaavat kuitenkin aina veden ääreen lisääntymään. Ukonkorennot viihtyvät erityisesti seisovien vesien äärellä, kuten lampien ja suojaisien lahdenpoukamien rannoilla.

Ukonkorennot tulevat sukukypsiksi viimeistään kahden viikon ikäisinä. Koiras valitsee reviirin, jota se puolustaa muita koiraita vastaan. Haluttuja reviirejä ovat erityisesti rantakaistaleet. Mitä paremman reviirin ukonkorento löytää, sitä paremmat mahdollisuudet sillä on kohdata naaras ja päästä parittelemaan.

Reviiritaisteluissa ukonkorennot ottavat rajusti yhteen ja törmäilevät toisiinsa. Ne voivat tehdä silmukoita, pysähtyä täydestä vauhdista yhtäkkiä sekä kiihdyttää hetkessä huippunopeuteensa 30-40 kilometriä tunnissa.

Otusten siivet vaurioituvat reviirikamppailussa, mutta tarvittaessa lento onnistuu jopa kolmella siivellä.

Paritellut korentonaaras munii munansa veteen. Myös ukonkorennon toukka on petohyönteinen. Se syö vedessä eläviä pikkueläimiä, kuten vesikirppuja, matoja, äyriäisiä ja sääskentoukkia. Toukat elävät vesikasvien seassa tai pohjassa. Täysikasvuinen toukka nousee ylös vedestä kuoriutumaan aikuiseksi. Varsinaista kotelovaihetta ukonkorennolla ei ole.

TUOMO KOMULAINEN

Kirjoittaja on harrastanut hyönteisiä vuodesta 1991 lähtien.

Lähteet:Karjalainen Sami:

Suomen sudenkorennot,

Sandhall Åke: Ötökät

Avaa artikkelin PDF