Euromaat etsivät suuntaa tiiviimpään liittoon
Euroalueen toimintaa halutaan parantaa yhteisvastuulla ja tiukemmilla säännöillä. KAI PFAFFENBACH/lehtikuva/reuters Kuva: Viestilehtien arkistoSTRASBOURG (MT)
Yhteinen pankkivalvonta, sitovampaa talouskuria jäsenmaille, eurobudjetti ja lopulta yhteiset velkakirjat eli eurobondit.
Muun muassa näihin esityksiin torstaina Brysseliin kokoontuvat EU-maiden päämiehet saavat ottaa kantaa. Viimeisten merkkien perusteella luvassa on jälleen riitaisa huippukokous.
Useimmat Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Herman Van Rompuyn ja kolmen muun EU-instituution johtajan ehdotuksista ovat olleet tavalla tai toisella esillä eurokriisin alusta lähtien.
Lähimpänä toteutumista on euromaiden yhteinen pankkivalvonta. Periaatteessa siitä sovittiin jo viime kesänä. Lokakuussa aikataulua lykättiin ja nyt Van Rompuykin myöntää, että valvonta voi olla toiminnassa aikaisintaan vuoden 2014 alusta, kun alunperin tavoitteena oli ensi vuoden alku.
Pankkivalvonnan pystyttämistä on hiertänyt Saksan ja Ranskan kiista siitä, mitä pankkeja uusi valvonta koskee. Ranskan mielestä sen pitäisi koskea kaikkia pankkeja, Saksan mielestä vain suuria pankkeja. Toinen kärhämän aihe on siinä, miten euroalueen ulkopuoliset maat otetaan huomioon päätöksenteossa huomioon.
Yhteinen pankkivalvonta on asetettu ehdoksi suoran pankkituen maksamiselle euroalueen ongelmapankeille.
Pankkivalvonnassa kiistat koskevat enää yksityiskohtia. Myös euromaiden budjettien ennakkotarkastus on menossa läpi niin sanotussa ”two-pack”-lakipaketissa. Pankkien konkurssilainsäädännöstäkin on esitys pöydällä. Yhteisvastuullista talletussuojaa kuitenkin vältellään.
Jonkinlaisena yleisenä kirjauksena voi toteutua myös Van Rompuyn esitys pakollisista talouskurisopimuksista euromaiden ja EU-instituutioiden välillä.
Euromaiden yhteistä budjettia, tai ”rahoituskapasiteettia”, monet maat vastustavat tiukasti. Eurobondeihin suhtaudutaan esimerkiksi Saksassa ja Suomessa erittäin kriittisesti.
Suomalaismepeiltä suunnitelmat euroalueen tiivistämisestä saavat ristiriitaisen vastaanoton.
Kristillisdemokraattien Sari Essayahin mielestä esitykset lisäävät EU-komission valtaa mutta eivät tuo lisää talouskasvua”
”Pitäisi olla muitakin tapoja kehittää EU:ta kuin liittovaltiokehitys ja yhteisvastuun lisääminen”, hän sanoi EPP-ryhmän aamukahvitilaisuudessa Strasbourgissa.
Kokoomuksen Eija-Riitta Korholan mielestä euroalueen ongelmat johtuvat pohjimmiltaan jäsenmaiden kilpailukykyeroista, joita komission esitykset eivät poista.
Riikka Manner (kesk.) voisi hyväksyä pienen sektorikohtaisen eurobudjetin, jos sen tulonlähteenä käytettäisiin esimerkiksi rahoitusmarkkinaveroa. Yhteisvastuun kasvattamista hän ei kuitenkaan hyväksy.
Sirpa Pietikäisen (kok.) mukaan kyse on vain siitä, että talousasiat otetaan mukaan normaaliin EU-päätöksentekoon ja pidetään huolta, että yhteisiä sääntöjä myös noudatetaan.
”Ei EU ole mikään pakkoavioliitto. On pelkästään järkevää ja kaikkien etujen mukaista hoitaa joitain asioita EU-tasolla.”
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
