HK Scanin Nikula ei kaipaa kaupan valtaa suitsivia lakeja: "Nokittelulla ja säädöksillä on vaikea tehdä yhteistyötä"

HK Scanin Mikko Nikula haluaisi, että koko elintarvikeketju ponnistelisi yhdessä viennin vauhdittamiseksi. Kuva: Kari Salonen

Ruokaketjun reiluus ja toimivuus on nyt kuuma puheenaihe. Selvityshenkilö on työnsä tehnyt, ja maatalousministeri on nähnyt tarvetta puuttua pelisääntöihin. Viljelijät eivät koe saavansa riittävää siivua työstään, ja teollisuuskin on joutunut kaupan kanssa ahtaaseen rakoon.

”Jos kannattavuutta katsotaan, tulosprosentit ovat aika erikokoisia. Kohentamisen varaa on ainakin alkutuotannossa ja teollisuudessa”, HK Scanin hallituksen puheenjohtaja Mikko Nikula sanoo MT:n haastattelussa.

Kauppa sai kovaa arvostelua MT:n viime viikolla julkistamasta kyselystä, jossa jalostavat yritykset kertoivat, kuinka kauppa toimii. Sen kerrotaan vaativan kynnysrahoja, muuttavan sopimuksia yksipuolisesti ja istuvan niskan päällä hintaneuvotteluissa.

Kauppa saa tietoa teollisuuden hinnanmuodostuksesta teettämiensä omien tuotemerkkien eli private labelien kautta. Siksi se voi kiristää ruuvia myös alkuperäisten tuotemerkkien ostohinnoissa.

Nikula tunnistaa arvostelun mutta ei suostu haukkumaan kauppaa, ei liioin vaatimaan lakia tai ruokamarkkina-asiamiestä teollisuuden turvaksi.

”Nokittelulla ja pelkillä säädöksillä on vaikeaa tehdä hyvää ja kannattavaa yhteistyötä, kyllä sen pitää löytyä bisneksenteon intresseistä. Minne me lihat laittaisimme ilman kauppaa? Ja ilman Atriaa ei olisi kilpailua ja pöhöttyisimme. Kaikilla on paikkansa mutta myös vastuunsa.”

”Kaupalla on vahva rooli, koska se tietää, että teollisuudessa on materiaalia, joka pitää saada liikkumaan ketjussa. He hyödyntävät sen, minkä me annamme heidän hyödyntää”, Nikula muotoilee.

Hän ei suostu kutsumaan kaupan omia tuotemerkkejä markkinahäiriköiksi kuten ministeri mutta pitää niitä ongelmana.

”Private label -tuotteiden etu on, ettei niillä ole tuotekehityskustannuksia. Mutta jos kopioit iPhonen, saat syytökset kopioinnista. Myös kaupan tuotemerkkien luotettavuus ja lupaus on merkkituotetta pienempi. Kyllä teollisuuden pitää arvostaa itseään niin, ettemme päästä sitä käsistämme”, Nikula sanoo.

Viennissä Nikula näkisi mielellään ”niin pian kuin mahdollista” lihatalojen ja koko elintarvikealan ponnistelevan yhdellä äänellä Kiinaan, Japaniin ja muualle vientiin.

Yhtä vetäjää viljan, suklaakeksien, lihan ja maitotuotteiden vientiin ei toistaiseksi kuitenkaan ole.

”Vaikeaa on nähdä, että se olisi vain yksi taho ja muut komppaisivat, mutta onhan se hulluutta, että jokainen pyrkii rajan läpi yksin”, Nikula sanoo.

”Olisi hyvä keskustella mahdollisuuksista yhdistää voimia.”

Atria on aloittanut viennin Kiinaan, ja Nikulan mukaan HK Scanillakin on asiat kunnossa, ja vienti voi alkaa ”vaikka huomenna”.

Muu yhteistyö saati lihatalojen yhdistyminen ei sen sijaan ole ajankohtaista, Nikula sanoo.

”Komppaan tässä Atrian Seppo Paavolaa: en usko näkeväni sitä lähiaikoina. Keskustelua nousee aika ajoin, mutta sitä ei ole tapahtunut, ja onko maailma muuttunut niin, että tapahtuisi?”

Nikula ei osaa sanoa, kauanko esimerkiksi sianlihantuottajien tulee sinnitellä kannattavuuskriisissä mutta uskoo, että suunta ja kotimaisuuden arvostus nousevat vielä.

Uskoa tukee HK Scanin lähiviikkoina kerrottava strategiatyö.

”Tavoitteena on karsia ketjusta osaoptimoinnit, rakentaa yksi ja yhtenäinen HK Scan koko Itämerellä ja tuoda innovaatioita kuluttajille,” Nikula sanoo.

”Vahvuutemme on, että olemme alusta loppuun mukana koko ketjussa. Mutta kyllä alkutuotannosta täytyy olla huolissaan sekä selviytymisen että jatkuvuuden ja kehittymisen kannalta, jos eivät markkinat tuo sinne rahaa”, hän toteaa.

Itämeren tiivistymisestä huolimatta HK ja Kariniemi pysyvät kotimaisen lihan tuote­merkkeinä.