Inkoolaisessa lepakossa todettiin lepakkoraivotautia, ihmisillä tartunta on erittäin harvinainen

Lepakkoraivotauti todettiin vesisiipassa, joka on yleinen lepakkolaji koko Euroopassa. Kuva: Kimmo Haimi

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviraan toimitettiin Inkoosta tutkittavaksi lepakko, jolla todettiin lepakkoraivotauti eli lepakkorabies. Lepakko oli lajiltaan vesisiippa.

Lepakosta eristettyä virustyyppiä ei ole raportoitu muilla eläimillä. Ihmisillä lepakkorabiestartunta on erittäin harvinainen.

Suomessa lepakossa on tätä aiemmin todettu raivotauti Turun seudulla vuonna 2009. Myös silloin laji oli vesisiippa.

Varmistettuja ihmistartuntoja on tehty kaksi: toinen niistä Suomessa vuonna 1985 ja Isossa-Britanniassa vuonna 2002. Molemmat tartunnan saaneet olivat lepakkotutkijoita, joilla ei ollut rabiesrokotusta.

Lepakolla tyypillisiä raivotautioireita ovat outo käytös ja ääntely, välinpitämättömyys ja toisaalta yllättävät aggressiiviset kohtaukset, jolloin lepakko hyökkäilee ja yrittää purra.

Myös nyt tutkitulla lepakolla oli havaittu raivotautiin viittaavia oireita.

”Ennen kuolemaansa lepakko oli käyttäytynyt poikkeuksellisesti. Se oli lentänyt päiväsaikaan ja törmäillyt seinään ja lopulta kuollut. Lepakko ei ollut purrut ihmisiä”, kertoo Eviran erikoistutkija Tiina Nokireki.

Jos epäilee lepakon sairastavan raivotautia, on otettava yhteyttä paikalliseen kunnaneläinlääkäriin. Evira tutkii kuolleet lepakot raivotaudin varalta.

Lepakon kanssa kosketuksiin joutuneen henkilön on syytä hakeutua lääkäriin, ellei puremaa, naarmua tai limakalvoaltistusta voida varmasti sulkea pois.

Lepakkoraivotautia esiintyy myös maissa, joissa ei esiinny rabiesta luonnonvaraisissa pienpedoissa tai koirissa, esimerkiksi Tanskassa, Norjassa, Saksassa ja Britteinsaarilla.

Evira suosittelee kissojen ja koirien rokottamista raivotautia vastaan ja muistuttaa, että lepakko on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu.