Ministeriöt eivät esitä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle lisärahan myöntämistä

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on perustellut lisärahan tarvetta muun muassa sillä, että se on monikulttuurisin hyvinvointialue, joka kasvaa nopeasti. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA.  

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle ei esitetä lisärahoituksen myöntämistä, sillä työryhmä ei saavuttanut asiasta yhteisymmärrystä. Työryhmässä mukana olleet ministeriöiden edustajat eivät näe, että lisärahoituksen myöntämiselle on perusteita, kertoo finanssineuvos Noora Heinonen valtiovarainministeriöstä. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ei ministeriöiden näkemystä hyväksynyt.

Neuvotteluryhmässä on ollut hyvinvointialueen edustajien lisäksi edustajia valtiovarainministeriöstä, sisäministeriöstä ja sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on hakenut valtiolta lisärahoitusta 74 miljoonaa euroa tälle vuodelle ja 74 miljoonaa euroa ensi vuodelle.

Lopullisen päätöksen tekee valtioneuvosto yleisistunnossaan ensi viikolla tai sitä seuraavalla viikolla. Vantaan ja Keravan lisärahoituspyyntöä käsitellyt valmistelutyöryhmä sai muistionsa valmiiksi tänään.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue haki ensimmäisenä alueena lisärahoitusta valtiolta peruspalveluiden turvaamiseen.

”Neuvottelut ovat nyt päättyneet, eikä alueelle esitetä myönnettäväksi lisärahoitusta. Neuvotteluiden aikana tai valmistelumuistiosta ei saatu perusteita näkemykselle, että alueella olisi ollut edellytykset järjestää palvelunsa riittävällä tasolla valtion nykyisellä rahoituksella ilman lyhytaikaista lainoitusta”, hyvinvointialue kertoi tiedotteessaan.

Sen mukaan neuvotteluiden valmistelumuistiossa todetaan ministeriöiden näkemyksenä, että hyvinvointialueella olisi ollut edellytykset järjestää palvelunsa riittävällä tasolla valtion nykyisellä rahoitustasolla.

Työryhmän muistiossa viitataan muun muassa selvityksiin, joiden perusteella on voitu havaita, että sosiaali- ja terveyspalveluissa olevat puutteet on pääosin saatu korjattua tai ne johtuvat henkilöstön saatavuuden ongelmista, joita esiintyy laajasti eri puolella maata. Ne eivät muistion mukaan lähtökohtaisesti johdu rahoituksen tason riittämättömyydestä, eikä niitä siten pystytä lisärahoituksellakaan korjaamaan.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue kertoo muistiossa, että se ei voi sitoutua valmisteluryhmän muistioon.

”Hyvinvointialueen näkemyksen mukaan muistiossa esitetyt perustelut ja johtopäätökset rahoituksesta ovat puutteellisia ja riittämättömiä. Johtopäätökset ovat monilta osin myös varsin yllättäviä”, muistiossa todetaan hyvinvointialueen suulla.

Lisärahoitusneuvottelujen tarkoituksena on ollut neuvotella lisärahoituksen myöntämisen edellytyksistä sekä mahdollisesta lisärahoituksen määrästä ja siihen liitettävistä ehdoista.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö sanoo tiedotteessa alueen osoittaneen neuvotteluissa, että valtion rahoitus ei riitä nykyiseen, asukkaiden lakisääteiseen palvelutasoon, vaan ensimmäisiä vuosia on paikattava lyhytaikaisella lainalla.

”On selvää, että päätöksellä on vaikutusta palvelutasoomme ja esimerkiksi palveluihin pääsyn nopeuteen”, hän kertoo.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on hänen mukaansa joutunut ottamaan velkaa 100 miljoonaa euroa molempina ensimmäisinä toimintavuosinaan lakisääteisten palveluiden turvaamiseksi, koska valtion rahoitus ei ole ollut riittävällä tasolla. Aronkydön mukaan ilman velanottoa palveluita ei voida tuottaa lakisääteisellä tasolla tänä vuonna.

Alue on perustellut lisärahan tarvetta muun muassa sillä, että se on hyvinvointialueista monikulttuurisin ja kasvaa nopeasti. Metropolialueen lieveilmiöt ovat alueen mukaan korostuneet, minkä vuoksi sosiaalihuollon palveluille on selvästi suurempaa tarvetta kuin muualla.

Aalto-yliopiston professori Teemu Malmin tekemän selvityksen perusteella alueiden rahoitusmalli kohtelee epäoikeudenmukaisesti juuri Vantaan ja Keravan aluetta, joka saa sen mukaan 60–85 miljoonaa euroa liian vähän rahoitusta vuosittain.

Haastavasta alusta huolimatta alueella on tiedotteen mukaan edellytykset taloutensa tasapainottamiseen pitkällä aikavälillä. Alue sopeuttaa toimintaansa ja lisää tuottavuuttaan 300 miljoonalla eurolla vuosikymmenen loppuun mennessä uudistusohjelman avulla, jota on täydennetty loppuvuoden 2024 tiukalla säästöohjelmalla.

”Kehittämistoiminnan merkittävänä painopisteenä on kustannustehokkuuden parantaminen palveluissa, mistä on jo saatu tuloksia. Voimakkaasti kasvavana alueena Vantaan ja Keravan rahoitusasema paranee tulevina vuosina”, tiedotteessa sanotaan.

Suomen hyvinvointialueiden ennusteissa puhutaan kaiken kaikkiaan yhteensä 1,45 miljardin euron alijäämästä tämän vuoden osalta, mutta se saattaa vielä paisuakin.