Energiateollisuus kimpaantui tukilakoista: "Työrauhajärjestelmämme on huono vitsi"

Sähköliiton lakko laajenee tukilakkona energiantuotantoon ja johtaa ennen pitkää esimerkiksi terästeollisuuden tehtaiden alasajoon. Energiateollisuus moittii Suomen työrauhajärjestelmää täysin toimimattomaksi ja Teknologiateollisuus pitää lakkoa laittomana. Sähköliiton mukaan sillä on lakkoon oikeus. Kuva: Kari Salonen

Sähköliiton ilmoittamat tukilakot kohtuuttomia ja murentavat työmarkkinajärjestelmän uskottavuutta, Energiateollisuus katsoo.

"Tämä on jälleen valitettava esimerkki Suomen työrauhajärjestelmän toimimattomuudesta. Muissa maissa ei tällainen ole mahdollista", Energiateollisuuden työmarkkinajohtaja Kari Laaksonen arvostelee.

"Poliittiset päättäjät ummistavat silmänsä ongelmalle kerta toisensa jälkeen. Tämän pitäisi heitä hävettää. Työrauhajärjestelmä on vain huono vitsi", Laaksonen murisee.

Sähköalan työntekijöitä edustava Sähköliitto järjestää lakkoja Teknologiateollisuuden lisäksi neljässä Energiateollisuuden yrityksissä. Lakoilla tuetaan Sähköliiton tavoitteita Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton sopimusalalla.

Tukilakkojen piirissä ovat Aurora Tornio, Tornion Voima, Kokkolan Energia ja VSV Energia. Jos energiantuotannossa ilmenee sähkövikoja, niitä ei korjata ja energiantuotanto loppuu jopa saman tien. "Vikoja ilmenee säännöllisesti, muutaman päivän välein", Laaksonen arvioi.

Tukilakot alkavat 2.1.2020 ja jatkuvat tammikuun loppuun saakka.

"Olemme vuoden 2018 työehtosopimuksella ostaneet työrauhaa ja maksaneet siitä koko sopimuskaudelle. Sähköliitto viittaa kintaalla yhteiselle sopimuksellemme", Laaksonen ihmettelee.

Teknologiateollisuuden mukaan Sähköliiton työtaistelu on järjestöpoliittinen ja laiton eikä lakossa ole kyse sähkömiesten työehdoista.

Sähköliitto aloitti lakot kaksi viikkoa sitten 12 yrityksessä, joiden emoyhtiöt ovat Boliden, Caverion, Meriteollisuus, Konecranes, Meyer, Outokumpu, SSAB, Valmet Automotive ja Laivasähkötyö.

"On hyvin valitettavaa, että perinteikäs ammattiliitto toimii näin vastuuttomasti ja menettää samalla kaiken uskottavuutensa työmarkkinatoimijana", sanoo Teknologiateollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Helle.

"Sähköliiton voimakäyttö on täysin suhteetonta ja osoittaa liiton johdolta täydellistä harkitsemattomuutta. Liitto aiheuttaa suurta haittaa Suomen keskeisille vientiyrityksille."

Teollisuuden mukaan Sähköliitto vaatii, että Sähköliiton jäsenille teknologiateollisuudessa pitää valita omat luottamusmiehet.

"Teknologiateollisuuden palkkalistoilla koko maassa on noin tuhat Sähköliiton jäsentä. Heidän työehdoistaan sovitaan Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton välisellä työehtosopimuksella, jonka piirissä on noin 93 000 työntekijää. Työehtosopimusjärjestelmän kannalta ei ole mahdollista, että jonkin muun liiton kuin työehtosopimuksen solmineen liiton edustaja toimii luottamusmiehenä."

"Teknologiateollisuus toimitti Sähköliiton johdolle kuluvalla viikolla selvityksen, joka osoitti Sähköliiton lakon olevan ns. yleisen työrauhavelvollisuuden vastainen ja siten laiton. Teknologiateollisuus ja sen jäsenyritykset eivät voi sitoutua Sähköliiton vaatimukseen rikkomatta Teollisuusliiton kanssa neuvoteltavaa sopimusta ja lakia", Teknologiateollisuus selvittää.

"Liitto painostaa siis lakolla kiellettyyn ja lainvastaiseen toimintaan. Tällaisen yleisen työrauhavelvollisuuden vastaisen työtaistelun järjestäjä on korvausvastuussa aiheuttamistaan vahingoista."

"Sähköliitto altistaa itsensä päivä päivältä kovemmille vahingonkorvausvaatimuksille. Liiton jäsenten rahat kuluvat liiton johdon valtapolitiikkaan ja sen ikäviin seurauksiin eivätkä asialliseen edunvalvontaan", Helle sanoo.

Sähköliiton mukaan Suomen lainsäädännössä ei sopimuksettoman tilan työtaisteluoikeudelle ole asetettu kuin työriitalain mukaiset rajoitukset. Ne koskevat työtaistelun ilmoittamis- ja sovittelumenettelyä, eivät muuta.

"Teknologiateollisuuden väite liiton lakon laittomuudesta on vain onneton pelotteluyritys, jonka taustalla on jäsenyritysten kova hätä lakon vaikutuksista", Sähköliiton puheenjohtaja Sauli Väntti sanoo.

"Työtaisteluoikeus nauttii perustuslaista johdettua ja useissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa taattua suojaa. Työoikeudellisessa kirjallisuudessa on tapana todeta, että se, mikä ei ole työtaistelujen osalta kiellettyä, on sallittua."

Sähköliiton mukaan työtaistelun osapuolille tai kolmansille tahoille koituneet menetykset eivät ole peruste rajoittaa työtaisteluoikeutta.

Sähköliitto esittää, että Sähköliitto, Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto sopisivat sopimuksella teollisuuden sähköalan työntekijöiden asemasta ja edustuksesta työpaikoilla. "Teollisuus ei ole esitykseen suostunut vaan esittää, että sähköliittolaisten asioita työpaikoilla hoitaisivat Teollisuusliiton luottamusmiehet", Sähköliitto kertoo.

"Sähköliiton pyrkimys palauttaa sähköalan työntekijöiden asema ja edustus työpaikoilla ei ole laiton, hyvän tavan vastainen tai kohtuuton vaan normaalia jäsenten edunvalvontaa."

"Teknologiateollisuus yrittää kääntää keskustelun pois omasta taitamattomuudestaan, kun se vuonna 2017 jätti neuvottelematta Sähköliiton kanssa työehtosopimuksen. Ilman tuota episodia lakkoja ei nyt olisi päällä", Väntti sanoo.