Kesken valtuustokauden jysähti: Kunta katosi alta
Jalasjärven kunnanvaltuutettu Jarmo Alajoki katkerana: "Olisimme selvinneet, mutta kun ei saatu näyttää.”
Jarmo Alajoki suree itsenäisen Jalasjärven menettämistä. ”Oma kunta olisi voitu pelastaa, ja se täyttäisi tänä vuonna 150 vuotta.” Kunnan kyltti on lainassa museolta.Innoissaan kuntansa puolesta uhrautuvalle valtuutetulle voi käydä niinkin, ettei omaa kuntaa enää ole, kun vaalikausi päättyy.
Jarmo Alajoki (kesk.) ei peittele pettymystään päättyvään valtuustokauteen. Hän on ollut Jalasjärven kunnanvaltuutettu vuodesta 2009 ja hallituksen jäsen vuodesta 2012.
Vuoden 2016 alusta Alajoki on ollut kuitenkin Kurikan kuntapäättäjä, sillä Jalasjärvestä tuli entinen kunta, kun se liitettiin Kurikkaan. Liittyminen oli vapaaehtoinen pakko valtavan velkataakan alla.
Nyt Alajoen on pitänyt miettiä kahteen kertaan, lähteekö enää ehdolle. Kotona kehotettiin harkitsemaan, mutta Alajoki on lähdössä.
”Kai se on suvun geeneissä, että haluaa olla vaikuttamassa.”
Alajoen vanhemmat olivat vuosikausia Jalasjärven luottamustehtävissä keskustan riveissä, ja pojallakin oli varsin hyvä kuva kunnan päätöksenteosta.
Sitten jysähti. Jalasjärven ammatillisen kurssikeskuksen (Jakk) taloudenpitoa alettiin tutkia, havaittiin väärinkäytöksiä ja kunta pantiin maksamaan korvauksia valtiolle 35 miljoonaa euroa.
”Monet ajattelivat jo vuosia aiemmin, että oppilaitos pitäisi yhtiöittää eikä olisi käynyt näin. Adultankin johto pääsi kuin koira veräjästä.”
Kurssikeskusta ei yhtiöitetty, joten vastuut jäivät omistajakunnan kannettaviksi. Alajoki epäilee, että useisiin kaupunkeihin laajentuneen Jakkin menestys harmitti joitakuita.
”Että kuinka voi tuollaanen käpykylä vetää nuon suurta firmaa, laajentua ja opettaa nuon paljon. Mutta ylimääräisiä rahoja ei ole, kaikista oppilaista ja kursseista on mustaa valkoisella”, valtuutettu vakuuttaa.
”Opetusministeriö teki meitä kohtaan väärin, kun sillä ei ollut selviä säveliä. En käsitä, mistä nuon paljon sakkaa voi tulla yhtäkkiä. Ministeriö tarvitsisi jonkinlaisen näpäytyksen tai varoituksen.”
Alajoki myöntää ihmetelleensä itsekin oppilaitoksen menestystä, mutta vilunkia ei ilmennyt tarkastuksissa vielä vuonna 2009.
”Ja puoli vuotta, eikä mikään ollut enää hyvin. Meni jalat alta”, Alajoki puhkuu katkerana.
Eniten harmittaa se, että oma kunta olisi voitu pelastaa ja tänä vuonna juhlia Jalasjärven 150-vuotissyntymäpäivää.
”Saimme säästettyä miljoona euroa vuonna 2014 ja olisimme selvinneet, mutta kun ei saatu näyttää. Korvaus olisi voitu maksaa pitkillä lainoilla, olisi eletty vain pikku lusikka kädessä. Mieti nyt näitä muita pieniä käpykyliä, joissa on 1 500 asukasta ja jotka porskuttavat. Tämä on niin väärin meitä kohtaan.”
Jalasjärven saama lasku tarkoitti, että Kurikan veroprosentti ja asukaskohtainen lainamäärä nousivat.
”Siitä on saatu kuulla, kuinka meidän takia veroprosentti nousi. Mutta syypäässä on neljä kirjainta.”
Alajoen mukaan sekä Seinäjoki että Kurikka ”kosivat Jalasjärveä kiihkeästi”, ja Jalasjärvi päätyi pitkin hampain ehkä kaikkien kannalta pienempään pahaan, Kurikkaan. Pelkona oli, että valtio naittaa Jalasjärven Seinäjoen kanssa.
”Vuosi eteenpäin, niin ei olisi mennyt näin. Maan hallitus vaihtui, eikä pakkoliitoksia enää ollut”, Alajoki harmittelee.
Vääryys pysyy mielessä, sillä Jakk eli nykyinen Koulutuskeskus Sedu näkyy Jalasjoen toiselta puolelta suoraan Alajoen pihaan. Muun muassa maanrakennusopetus jatkuu, mutta rakennuksia on myös myyty.
Kuntakokouksiin Kurikkaan on nyt kymmenien kilometrien matka. Kuntien toimintakulttuuritkin ovat etäällä toisistaan. Jalasjärveläistä ihmetyttää Kurikan taloudenpito ja "takkuava” päättäminen: samoista asioista äänestetään, valitetaan ja jätetään pöydälle moneen kertaan.
”Jalasjärvellä asioista päätettiin, vaikka oli huonojakin päätöksiä. Kyllä tämä on syönyt ihmistä, ainakin tämä viimeinen vuosi.”
Alajoki toivoo huhtikuun kuntavaaleihin etenkin nuoria ehdokkaita. Uuteen valtuustoon tulee 43 jäsentä, kun nyt heitä on ollut 78, isoimpina ryhminä keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset. ”Pitää vain puhaltaa yhteen hiileen uudessa valtuustossa.”
Elämää on toki politiikan ulkopuolellakin.
Alajoki viljelee maatilaa, vuokraa mökkejä, urakoi kaivinkoneella ja toimii urheiluseura Jalaksessa. Työntäyteistä oli ennenkin, kun oli kolme pientä lasta, yhdistelmäsikala, kettuja, kaivu-urakointia ja jatkuvaa ajoa turvesuolla kesäisin.
”Lapset kysyivät, kuka on tuo musta mies, joka käy nukkumassa meillä.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
