Selkärankaisten määräpuolittunut 40 vuodessa
Kulutus on ajanut villieläimet ahtaalle.
Luontojärjestö WWF julkaisi tiistaina selvityksen, jonka mukaan selkärankaisten eläinten eli nisäkkäiden, lintujen, matelijoiden, sammakkoeläinten ja kalojen määrä on puolittunut 1970-luvulta.
Joka toinen vuosi julkistettavassa Living Planet -raportissa puhutaan siis yksilömäärästä, ei eläinlajien määrästä. Tänä vuonna uusi, paranneltu laskentatapa osoittaa, että monimuotoisuus on pienentynyt aiemmin luultua enemmän.
Selvityksen mukaan monimuotoisuus on laskenut eniten matalan tulotason maissa trooppisilla alueilla. Lajiryhmistä eniten ovat kärsineet makeissa vesissä elävät lajit.
”Eläinten määrä on yksi mittari, miten luonto kokonaisuudessaan voi. Huolestuttavaa on, että monimuotoisuus hupenee kovaa vauhtia kehitysmaissa, missä ihmisten elinoloja pitäisi voida parantaa. Tähän saakka hyvinvointi on aina rakennettu ylikulutuksella. Siihen on tultava muutos”, sanoo WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen.
Suurimmiksi uhkiksi lajeille WWF mainitsee salametsästyksen, ylikalastuksen sekä elinympäristöjen katoamisen.
Järjestön mukaan Suomessa vaelluskalakannat ovat kärsineet huomattavasti vesivoimarakentamisesta ja vesien pilaantumisesta. Lisäksi ilmastonmuutos uhkaa yhä useampaa lajia.
”Aiemmin saimaannorppaa uhkasi lähinnä verkkokalastus, mutta nyt ilmastonmuutoksesta on tullut yhä merkittävämpi uhka. Tämä osoittaa, että tuotanto ja kulutus, tässä tapauksessa hiilidioksidipäästöt, vaikuttavat suoraan eläinten oloihin”, Luukkonen huomauttaa.
Selvityksen mukaan ihmisten ekologinen jalanjälki eli käytettyjen luonnonvarojen tuottamiseen tarvittava pinta-ala on kasvanut tasaisesti 1960-luvulta.
Ihmiset kuluttavat uusiutuvia luonnonvaroja vuosittain keskimäärin puolet enemmän kuin mihin maapallolla olisi varaa. Tarvittaisiin siis 1,5 maapalloa, jotta voitaisiin korvata nykyvauhdilla kulutettavat luonnonvarat.
Suomalaisten ekologinen jalanjälki on 15. suurin koko maailmassa.
WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder muistuttaa hyvistäkin uutisista.
”Suomi on noussut puhtaan teknologian tutkimuksen ja kehityksen kärkimaaksi. Tukemalla innovaatioiden kehittämistä ja kaupallistamista voimme vaikuttaa myös luonnon hyvinvointiin.”
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
