Tampere voi saada entistä enemmän edustajia Pirkanmaalla

Pääradan kolmas raide ja tunnin junayhteys Tampere–Helsinki välillä on yksi tulevan hallituskauden tärkeistä aiheista Pirkanmaalla. Kuva: Rami Marjamäki

Suurin osa Pirkanmaan kansanedustajista pyrkii uudelleen eduskuntaan. Uudelleenvalintaa tavoittelee 16 vaalipiirin 19 edustajasta.

Kansanedustajuudesta luopuvat Mikko Alatalo (kesk.), Lea Mäkipää (sin.) ja Martti Mölsä (sin.). Heiltä periytyy karvan verran alle 18 000 ääntä.

Kun kihniöläinen Mäkipää ja Punkalaitumelta tuleva Mölsä jättävät eduskunnan, Tampere saattaa haalia entistä suuremman osan koko vaalipiirin edustajista. Pirkanmaalta valituista 11 ilmoittaa jo nyt kotikunnakseen Tampereen.

Keskuskaupungin asema vaalipiirissä on ylivoimainen, sillä edustajien määrässä toiseksi tuleva Sastamala on ainoastaan kolmen kansanedustajan, Arto Satosen (kok.), Ilmari Nurmisen (sd.) ja Pertti Hakasen (kesk.), kotikunta.

Vaalipiirin loput viisi edustajapaikkaa hajautuvat ympäri maakuntaa.

Tampereella listoilta löytyy lisäksi joukko ehdokkaita, joilla on hyvät mahdollisuudet tulla valituiksi.

Kaupungin entinen pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok.) on ensi kertaa ehdolla eduskuntaan. Vuoden 2017 kuntavaaleissa hän keräsi koko Pirkanmaalla toiseksi eniten ääniä jääden ainoastaan Sanna Marinin (sd.) taakse.

Myös entinen kansanedustaja Oras Tynkkynen (vihr.) suunnittelee paluuta eduskuntaan, hänkin Tampereelta.

Tampereen asema näkyy Pirkanmaalla myös puolueiden valtasuhteissa. Piiri on ollut perinteisesti vasemmistopuolueiden ja kokoomuksen kannatusaluetta.

Vuodesta 2003 lähtien keskusta on saanut piirissä kolme ehdokasta läpi kaikissa paitsi vuoden 2011 vaaleissa.

Sattumoisin 2003 oli ensimmäinen vuosi, jolloin Mikko Alatalo oli Pirkanmaalla keskustan ehdokkaana.

Viimeisissä kaksissa vaaleissa myös perussuomalaiset ovat saaneet Pirkanmaalla hyvän tuloksen.

Puolueen kahtiajaon myötä tilanne saattaa kuitenkin muuttua. Neljästä kansanedustajasta ainoastaan ylöjärveläinen Sami Savio (ps.) jäi pesäeron myötä perussuomalaisiin.

Koska Mäkipää ja Mölsä jättävät eduskunnan, sinisiin vaihtanut Tiina Elovaara on puolueensa ainoa istuva pirkanmaalainen kansanedustaja tulevissa vaaleissa. Hänen tilanteensa on hankala, sillä Elovaara oli viime vaaleissa Pirkanmaan vähiten ääniä saanut perussuomalainen.

Vihreiden vuoden 2017 kuntavaaleissa tekemä kannatusnousu näkyi myös Pirkanmaalla. Puolue lisäsi kannatustaan 5,4 prosenttia ja nousi SDP:n ja kokoomuksen taakse kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi.

Teollisuus on Pirkanmaan talouden kannalta merkittävin toimiala. Teknologiateollisuus on maakunnassa suurin yksittäinen teollisuuden haara, ja kattaa liki puolet toimialan liikevaihdosta.

Metsäteollisuus on niin ikään tärkeä teollisuuden ala. Sillä on maakunnassa pitkä historia, ja useat Pirkanmaan kaupungit ovat kasvaneet paperitehtaiden kyljessä.

Työttömien työnhakijoiden määrä on ollut Pirkanmaalla viime vuosina koko maan keskiarvoa suurempi. Sipilän hallituksen työllisyyskokeiluilla oli maakunnassa kuitenkin hyviä tuloksia. Työttömien määrä laski vuoden 2019 tammikuussa lähes 17 prosenttia vuoden takaisesta.

Onnistuneiden kokeilujen lopettaminen onkin aiheuttanut pirkanmaalaisedustajien keskuudessa mutinaa puoluekantaan katsomatta. Työllisyyden ohella pääradan kolmannen raiteen rakentaminen on maakunnan kansanedustajille merkittävä aihe.

Ratayhteyden kehittäminen Pirkanmaan ja pääkaupungin välillä olisi maakunnan taloudelle edullista. Hanke on saanut osakseen laajaa kannatusta Pirkanmaan kansanedustajien keskuudessa.