Tuettu maatalousrakentaminen väheni viime vuonna
Elykeskusten maaseutuosastot tukivat perinteistä maatalousrakentamista viime vuonna 161 miljoonalla eurolla. Määrä väheni edellisvuodesta, jolloin perinteistä rakentamista tuettiin 187,5 miljoonalla eurolla.
Viime vuonna elykeskuksissa hyväksyttiin yhteensä 1 822 rakennussuunnitelmaa, 398 vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Hyväksytyistä rakennussuunnitelmista lantaloita oli 169, lypsy- ja lihakarjanavetoita 201, sikaloita 21, muita rakennuksia, joihin sisältyvät myös kotieläinrakennusten aputilat, 1 394 ja asuinrakennuksia 37. Perinteistä maataloutta koskevia näistä oli yhteensä 910.
Lisäksi kehittämishankkeita hyväksyttiin yhteensä 2 313, mikä oli 194 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Hankkeet saivat viime vuonna tukea 262,6 miljoonaa euroa.
Rakennuslupia myönnettiin viime vuoden tammi–lokakuussa 2 833 maatalousrakennukselle, kun niitä oli vuonna 2011 myönnetty 4 173 rakennukselle.
Eniten perinteistä maataloutta koskevia myönteisiä rahoituspäätöksiä tehtiin Varsinais-Suomessa, vajaat 140. Vähiten rahoitusta myönnettiin Etelä-Savoon ja Kainuuseen.
Varsinais-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla, Lapissa ja Pohjanmaalla tehtiin yhteensä lähemmäs 470 perinteistä maataloutta koskevaa rahoituspäätöstä. Rahaa myönnettiin eniten Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla, yhteensä yli 60 miljoonaa euroa.
Yritys- ja kehittämishankkeissa kärjessä oli Etelä-Pohjanmaa noin 240 hankkeella. Vähiten eli noin 70 hankepäätöstä tehtiin Kainuussa.
Sekä perinteinen maatalous että hankkeet yhteen laskien kärjessä oli hieman yli 360 päätöksellä Etelä-Pohjanmaa. Vähiten päätöksiä tehtiin Kainuussa, alle sata.
Lypsykarjarakennuksia koskevia rahoituspäätöksiä tehtiin viime vuonna yhteensä 149. Näistä lämmin- ja viileäpihattoja oli yhteensä 119 ja parsinavettoja 30. Eniten päätöksiä oli Etelä-Pohjanmaalla. Uusia rakennuksia oli 66 ja peruskorjauksia ja laajennuksia 83.
Viime vuonna tuettujen lypsykarjarakennusten lehmäpaikkojen määrä oli 11 747. Lisäystä näissä oli 7 430 entuudestaan olleisiin lehmäpaikkoihin verrattuna.
Keskimäärin viime vuonna tuetuissa lypsykarjarakennuksissa oli 78,8 lehmäpaikkaa.
Lehmäpaikan keskihinnaksi tuli 5 928 euroa ja kokonaiskustannukseksi navettaa kohti keskimäärin 467 383 euroa.
Lihakarjarakennuksia koskevia rahoituspäätöksiä tehtiin viime vuonna yhteensä 52. Näistä uudisrakennuksia oli 32 ja peruskorjauksia ja laajennuksia 20.
Viime vuonna tuetuista sikalahankkeista lihasikaloita oli 7 ja porsitus-, yhdistelmä- ja välikasvatussikaloita 14. Tuettuja hankkeita oli viime vuonna yhteensä 21, kun niitä vuotta aiemmin oli 32.
Tuetuissa hankkeissa lihasikaloiden tukikelpoinen kustannus oli 4,47 miljoonaa euroa ja porsitus-, yhdistelmä- ja välikasvatussikaloissa 5,75 miljoonaa euroa.
Hankkeiden kustannus, peruskorjaukset mukaan lukien, oli lihasikaloissa keskimäärin 517 857 euroa ja emakkosikaloissa 297 000 euroa.
Tuetuissa hankkeissa eläinpaikkoja oli lihasikaloissa keskimäärin 558 ja vastaavasti emakkojen määrä 244 hanketta kohti.
Viime vuonna myönnettiin tukea yhteensä 73:een eläinten hyvinvointi-investointiin. Näistä nautaeläinrakennusten investointeja oli 56 ja sikaloiden 17.
Tuettuja siipikarjarakennuksia oli viime vuonna 12, turkistarhoja 43 ja lampoloita ja kuttuloita yhteensä 14. Vajaat sata tallia ja nelisenkymmentä maneesia sai viime vuonna rahoitusta.
Lämminilmakuivaamoiden rakennussuunnitelmia hyväksyttiin viime vuonna 112 ja kylmäilmakuivaamoita 14. Myös 25 kasvihuonetta sai tukea.
Viime vuonna tuettiin myös yhteensä 44 eläinraatojen säilytys- ja polttolaitosinvestointia.
Uusiutuvalla energialla toimiviin lämpökeskuksiin ja muihin energiatuotantolaitoksiin tehtiin viime vuonna 88 rakennetukipäätöstä ja 51 hanketukipäätöstä.
Yhteensä lämpökeskuksiin myönnettiin rahoitusta 27,6 miljoonaa euroa.
Keskimäärin summa oli yksikköä kohti 198 000 euroa.
MAIKKI KULMALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
