Haanperän turvekuljetuksetjäivät kahden sillan mottiin
Täydellä turvekuormalla ei ole enää asiaa Laajoen sillalle Mynämäessä. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoMYNÄMÄKI (MT)
Autoilija Veli-Matti Haanperä Mynämäestä kuljettaa vuosittain 100 000 kuutiota turvetta Laajoen kylästä Euraan ja Turkuun. Työmaa jäi mottiin, kun ohi kulkevalle tielle asetettiin painorajoitukset kumpaankin suuntaan. Niille voi ajaa vain vajaalla kuormalla.
Kiertoteitä on, mutta ne ovat kapeita. Pitää soittaa muille autoilijoille, etteivät he tule vastaan, Haanperä kertoo. Kiertotielle kertyy matkaa parikymmentä kilometriä.
Liikennevirasto ja elykeskukset ryhtyivät pystyttämään uusia painorajoituksia vajaa viikko sitten. Raskaiden ajoneuvojen kokonaispainoja korotetaan lokakuun alussa. Yli 400 siltaa on niin heikkoja, etteivät ne kestä uusia painoja.
Yhdistelmäajoneuvojen suurin sallittu paino nousee 76 tonniin ja myös myös nykyisen kaluston painorajat nousevat hieman.
Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa uusia painorajoituksia tulee 80 sillalle entisten 13 lisäksi, kertoo siltainsinööri Jari Nikki Varsinais-Suomen elykeskuksesta. Nikin mukaan kyltit pystytetään syyskuun aikana.
Onneksi rajoituksia ei tarvittu pääteille, Nikki sanoo. ”Rajoituksia on pakko asentaa, sillä sillat eivät kestä uusia painoja emmekä tiedä, minkälaisilla teillä isoilla autoilla ajetaan.”
Elykeskus julkaisi keskiviikkona tiedot ja kartat uusista rajoituksista nettisivuillaan. Kyselyitä on tullut paljon. Ne auttavat suuntaamaan korjausrahoja sinne, missä tarve on suurin, Nikki toteaa.
Rajoituksiin on syytä tottua, sillä korjausrahat riittivät viime vuonna kahteen siltaan, Nikki sanoo.
Liikennevirasto on kertonut asettavansa uusia painorajoituksia yli 400 sillalle. Se sisältää vain yleiset tiet taajamien ulkopuolella.
Myös kunnat ja kaupungit joutuvat selvittämään omistamiensa siltojen alikulkukorkeudet ja kantavuudet.
Liikennevirastossa on arvioitu keväällä, että rajoituksia tarvitaan 80–120 sillalle, toteaa yhdyskuntatekniikan asiantuntija Marika Kämppi Kuntaliitosta.
Liitto pyysi kunnilta torstai-iltaan mennessä tiedot niiden omistamista silloista ja silloille tarvittavista painorajoituksista. Yhteenveto valmistuu alkuviikolla.
Yksityisteillä tilanne on vielä epäselvempi. Tieyhdistys kysyi kesällä tiekunnilta siltojen ja teiden kantavuuksia. Osa tiekunnista havahtui uusien painojen takia, mutta valtaosa tuskin edes on huomannut asiaa, toteaa toiminnanjohtaja Jaakko Rahja Tieyhdistyksestä.
Rahjan mukaan yksityisteillä on 20 000–25 000 siltaa. Suuri osa niistä ei kestä uusien rekkojen painoja. Painorajoituksia joudutaan asentamaan, jotta tiet pysyvät edes nykyisessä kunnossa.
”Kyse on enemmästä kuin kymmenistä tai sadoista silloista ja teistä.”
Rahja ymmärtää teollisuuden vaatimuksia rekkojen kokonaispainon nostamisesta. Sillä yritetään kohentaa alan kilpailukykyä. Hyöty jää pieneksi, jos isoilla autoilla ei päästä tukkikasojen viereen.
Koneyrittäjien liiton toiminnanjohtaja Matti Peltola on saanut runsaasti yhteydenottoja huolestuneita yrittäjiltä.
Painorajoitusten takia metsäkoneiden ja kaivureiden siirtoreitit saatetaan joutua miettimään uudelleen, samoin kaikenlaiset maaseudun kuljetukset puusta rehuihin ja viljaan.
Juurikasta, viljaa ja soraa kuljettava Ari Tuominen Ruskon Vahdolta pelkää, että kokonaispainojen nosto maksatetaan autoilijoilla. Teollisuus hinnoittelee taksat uusien kuormien mukaan, eikä vanhalla kalustolla pärjää.
Investointeihin suhtaudutaan varoen. ”Tiestö ei välttämättä kestä uusia painoja ja rajoja saatetaan pudottaa muutaman vuoden päästä. Uuteen kalustoon investoineet jäävät tyhjän päälle.”
Tuomisen mukaan painorajoitusten takia ajoreittejä joudutaan sovittelemaan jonkin verran.
VEIKKO NIITTYMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
