Maaseudulta löytyy avain talouskasvuun

Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallitus kokoontuu tänään budjettikehysriiheen. Paineet hallituksen suuntaan ovat kovat, koska taloudelliset lähtöasemat neuvotteluihin ovat jopa viime vuottakin heikommat.

Huolimatta hallituksen tekemistä veronkorotuksista ja leikkauksista julkisen talouden velkaantumisen kasvua ei ole saatu taittumaan. Sen sijaan vienti sakkaa edelleen ja myös kotimainen kysyntä supistuu.

Talousnäkymien synkkyyttä syventää, ettei Suomi näytä pääsevän mukaan muun Euroopan vauhtiin. Ennustelaitokset toisensa perään ovat heikentäneet näkemyksiään Suomen talouskasvusta.

Tästä vuodesta saattaa tulla jo kolmas perättäinen vuosi jolloin talouskasvu on miinusmerkkinen. Miinuksesta tulee todella pitkä, jos EU:n ja Venäjän välille syttyy jonkinlainen kauppasota. Palkansaajien tutkimuskeskuksen ennustepäällikön Eero Lehdon mukaan kauppasota upottaisi Suomen talouden.

Hallituksen kehysriihestä saattaa tulla

kuuma. Puolueiden väliset näkemyserot leikkausten ja veronkorotusten suhteesta sekä niiden kohdentamisesta ovat kaukana toisistaan. Päätöksiä joudutaan tekemään eri etujärjestöjen kovan lobbauksen alla.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen on ahtaassa välissä, koska SDP valitsee toukokuussa uuden puheenjohtajan. Ammattiyhdistysliikkeen vahvasti tukema haastaja, Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinne johtaa mielipidemittausten mukaan puheenjohtajakisaa selvästi.

Kataisen hallituksen ohjelma on yli 80-

sivuinen ja sieltä jokainen hallituspuolue löytää tarvittaessa omille vaatimuksilleen tukea. Näin siitä huolimatta, että kituva talouskasvu on vienyt ohjelmalta pohjan.

SDP vetoaa muun muassa siihen, että ohjelmassa sovittiin sopeuttamistoimien jakamisesta tasan leikkausten ja veronkorotusten kesken. Hallitus ei myöskään saa nostaa eläkeikää. Vihreät ja vasemmistoliitto ovat muistuttaneet muun muassa, ettei uutta ydinvoimalan periaatelupaa voi ohjelman mukaan myöntää.

Hallituspuolueista ei mikään ole muistanut vedota hallitusohjelman maaseutua ja maa- ja metsätaloutta koskeviin kohtiin.

Ohjelman mukaan hallituksen maaseutupolitiikan tavoitteena on muun muassa maataloustuotannon ja maaseudun elinvoimaisuudesta huolehtiminen, asukkaiden toimeentulon ja palveluiden parantaminen sekä maaseudun kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden vahvistaminen. Hallitus lupasi myös kannustaa bioenergian käytön lisäämiseen.

Ohjelmasta ei ole maaseudun osalta pidetty kiinni, vaan on toimittu päinvastoin. Maaseudun elinkeinoja on kylläkin muistettu leikkauksia ja veronkorotuksia tehtäessä. MTK:n mukaan maaseutu on osallistunut säästötalkoisiin tämän hallituksen aikana jo 300 miljoonalla eurolla (MT 21.3.).

Bioenergian käytön edistämisessäkään ei ole onnistuttu, vaan hallituksen politiikka on johtanut kivihiilen käytön rajuun lisääntymiseen.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila muistuttaa, että maaseudulla on avaimet talouden kääntämiseen nousuun. Marttilan mukaan maaseudun elinkeinot tarjoavat paitsi vakautta ja turvaa myös monia uusia eväitä talouskasvuun ja työllisyyteen.

MTK tarjosi puolueille Vihreän kasvun ohjelmaa jo ennen viime eduskuntavaaleja. Hallituksella on kehysriihessä mahdollisuus tarttua viimeinkin tarjoukseen ja toteuttaa tältä osin omaa ohjelmaansa.

Avaa artikkelin PDF