”Metsässä on tulevaisuus”
Rautalampi (MT)
Maatilan päärakennus on sateen harmaudesta huolimatta kotoisan oloinen. Pihalla tulijoita tervehtii kuusivuotias Vinski-koira.
Maanviljelijä, metsätalousneuvos Pekka Hintikka ottaa tulijat vastaan seuraavana.
Metsäalalla monessa mukana ollut Hintikka on isännöinyt Rautalammin sukutilaansa jo 40 vuotta.
Perheen omistuksessa on metsää kolmen kunnan alueella. Metsää on hoidettu tehokkaasti jo monta sukupolvea. ”Metsä on aina ollut se tärkein tukiranka”, Hintikka lisää.
Maanviljelyn ja metsänhoidon ohella Hintikka on toiminut muun muassa Maanomistajain liiton hallituksessa, paikallisen metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtajana ja Metsänomistajien liitto Järvi-Suomen puheenjohtajana.
MTK:n metsänjohtokunnan jäsen hän oli kymmenen vuoden ajan.
”Kunnallispolitiikassakin olen ollut jo 1970-luvulta asti”, nykyinen Rautalammin kunnanhallituksen puheenjohtaja toteaa.
Metsäalan tulevaisuuteen Hintikka suhtautuu luottavaisesti.
”Puuta tarvitaan ja käyttöä löytyy. Pitkällä tähtäimellä puun käytön lasku ei ole ongelma.”
Muun muassa sellun menekki ja paperintuotanto ovat paperin kysynnän myötä vähentyneet huomattavasti sekä kotimaassa että muualla Euroopassa.
Hintikka arvelee Suomen metsäteollisuuden olleen hieman myöhässä puun uusien käyttötapojen kehittämisessä.
”Metsäteollisuuden olisi pitänyt aloittaa tuotekehittely aiemmin ja suuremmalla mittakaavalla”, Hintikka sanoo.
Puurakentamiseen pitäisi hänen mielestään ehdottomasti panostaa enemmän.
”Tärkeää olisi myös, ettei määräyksillä tarpeettomasti vaikeutettaisi puurakentamista.”
Piensahojen toimintaa vaikeuttava EU:n rakennustuotedirektiivi huolettaa myös Hintikkaa.
Ensi vuoden heinäkuussa voimaan tuleva direktiivi edellyttää CE-merkintää kaikelta markkinoille tulevalta sahatavaralta, jolle on olemassa harmonisoitu tuotestandardi.
Käytännössä tämä tarkoittaa sahureille tuotantomanuaalin tekoa, virallisen lujuusluokitteluoikeuden hakemista, alkutarkastusta sekä vuotuisia tarkastuksia. Lujuusluokittelua varten on oltava valaistu halli.
”On täysin järjetöntä, että liikkuvat, pienet sahat kuuluvat tähän. Kustannukset nousevat niille liian suuriksi”, Hintikka toteaa.
”Liian pitkälle viedyillä määräyksillä nakerretaan elämisen edellytyksiä maaseudulla.”
Metsälain uudistamista käsittelevä esitys valmistui äskettäin. Esityksessä ehdotettiin esimerkiksi metsien käsittelyn sääntelyn vähentämistä ja uudistushakkuiden järeys- ja ikärajoitteiden poistamista.
Itsekin lakia pohjustavaan työryhmään kuulunut Hintikka kokee lakiuudistuksen myönteisenä.
”Metsänhoidon vapauttaminen on järkevää. Byrokratia vähenee, ja metsänomistajat saavat vapaammat kädet metsänsä hoitoon ja käyttöön”, hän sanoo.
Hintikan mielestä olisi tärkeää, että metsänomistajat tekisivät kaikki ratkaisut tietoisesti valitsemastaan kasvatustavasta riippumatta.
”Uusi metsälaki mahdollistaa esimerkiksi eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksen ja pienaukkohakkuut. Vastapainoksi niin sanottu ’tehometsätalous’ saa myös uusia mahdollisuuksia”, Hintikka pohtii.
”Metsänomistajien koulutukseen ja tiedottamiseen pitäisikin panostaa entistä enemmän.”
LAURA KAKKONEN
Metsäteollisuuden olisi pitänyt
aloittaa tuotekehittely aiemmin
ja suuremmalla mittakaavalla «
PEKKA HINTIKKA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
