Professori tyrmää uudistuksen
Ylimielinen. Huonosti valmisteltu. Suorastaan laiton.
Valtiovarainministeriön virkamiesten laatima kuntauudistus ei kerää kehuja asiantuntijalta. Kunnallisoikeuden emeritusprofessori Aimo Ryynäsen mielestä on kyseenalaista, että näin paljon kansalaisten elämään vaikuttavaa asiaa valmistellaan piilossa.
”Sitten tullaan puskan takaa 600 sivun pumaskalla ja edellytetään, että kunnat pystyvät ottamaan siihen kantaa tällaisella aikataululla”, Ryynänen suomii.
”Tämä kiire on hallituksen oman aikataulun asettama kiire, joka ei perustu mihinkään. Valmistelutapa ja ylimielisyys valtion taholta on saanut kunnat siilipuolustukseen ja tehnyt hallaa kuntien omaehtoiselle uudistamiselle. Nyt tällä voimalla pyyhitään pöytää.”
Ryynäsen mukaan on ”vankkoja perusteita” väittää, että pakkoliitokset ovat perustuslain vastaisia. Ennen kaikkea lain rajoilla olisivat tulevat suurkunnat, joissa hallinto ei enää perustuisi kansalaisten itsehallintoon, kuten perustuslaki edellyttää.
”Kun ajattelemme jotakin maakunnan kokoista kuntaa, jonka valtuustoon pääsee jostakin kolkasta yksi tai kaksi, ei siinä kansalaisten itsehallinnon periaatteesta ole kuin rippeet. ”
”Uusi kunta on keskuskaupungin poliitikkojen ja virkabyrokratian hallinnoimaa temmellyskenttää. Kaunis ajatus kansalaisten itsehallinnosta on irvikuva sen jälkeen”, Ryynänen sanoo.
Myös Euroopan neuvosto edellyttää, että kunnilla on aito mahdollisuus vaikuttamiseen niitä koskevissa asioissa ja että kuntaliitoksista järjestetään kansanäänestykset.
Itsekin Orimattilan kunnallispolitiikassa kokoomuksen listoilla toimiva kuntaprofessori ei kiistä kuntien uudistamistarvetta mutta kaipaa pohjalle tutkittua tietoa.
”Nyt tässä on uskomuksia enemmän kuin faktoja. Ministeri sanoo, että tällä voidaan saada aikaiseksi miljoonasäästöjä, mutta eihän se näin ole. Mitkään tutkimukset tai aiemmat kokemukset eivät viittaa tähän suuntaan”, Ryynänen sanoo.
”Rajojen siirtelyllä saadaan säästöä aikaan vain siten, että liitoskunnista vedetään palvelut keskuskaupunkiin ja liitoskunnat sammutetaan. Säästöt siis maksatetaan liitoskuntien ihmisillä, koska palvelujen hakumatkat pitenevät. Kansalaisia kohdellaan eriarvoisesti riippuen siitä, asuvatko he keskuskaupungissa vai eivät.”
Ryynänen mainitsee jo toteutuneina esimerkkeinä Hämeenlinnan, Kouvolan ja Salon.
Hänestä kuntaraportin lähdeluettelokin on työn vaativuuteen nähden ”aika erikoinen”. Se tuskin läpäisisi professorin seulaa opinnäytteenä.
Säästöjen ohella toinen uskomus, että uudistuksella turvataan peruspalvelut.
”Eivät rakenteet sitä ratkaise”, Ryynänen runttaa.
”Tarvittaisiin uusia, raikkaita malleja sen sijaan että siirrellään vain rajoja.” Pitäisi miettiä esimerkiksi kuntien ja valtion työnjakoa ja palveluseteleitä.
Isompien kuntien tekeminen ei ratkaise ikääntymisongelmaakaan, eikä Ryynänen edes usko, että ikääntyminen menee niin kuin maalaillaan. Eläkeläisillä on varaa ja kuntoa viettää vireitä seniorivuosia entistä pidempään, ja kalliimmaksi tulevat lapsiperheiden palvelut.
Kunta ei ole pelkästään palvelulaitos, vaan myös paikkakunnan kehityksen moottori, Ryynänen muistuttaa.
”Jos kunnantalon valot sammuvat, mikään taho ei ylläpidä tätä kehitystä. Seurauksena on negatiivinen kehityskierre ja näivettyminen.”
Ryynänen jatkaisi kuntayhteistyön kehittelyä seutukuntamallin perusteella. Mallista saatiin hyviä kokemuksia, mutta se haudattiin, koska keskuskaupunkien edustajat kyllästyivät neuvottelemaan naapurikuntien kanssa.
”Tässä näkyy tämä raadollinen valtapolitiikka. Mitkä tahot tätä hallituksenkin ohjelmaa ovat nyt olleet ajamassa? Ne ovat Kuntaliitosta suurten kaupunkien edustajat ja hallituksesta suurten kaupunkien edustajat Vapaavuori, Soininvaara ja Backman. Määräysvalta halutaan keskuskaupunkeihin.”
Nykyuudistusta edelsi keskustavetoinen Paras-hanke, jota valmisteltiin parlamentaarisesti. Ministeri Henna Virkkusen (kok.) aikana työ siirtyi virkamiehille.
”Valmistelu on silti ollut täysin ministerin ohjauksessa, eikä hän voi pestä käsiään asiassa, jota pääministeri rummuttaa hallituksen suurimpana rakenneuudistuksena.”
EIJA POUTANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
