Vehnä- ja ohra-alat supistuvat
Vähemmän kevätvehnää ja ohraa, enemmän kauraa ja öljykasveja – siinä Vilja-alan yhteistyöryhmän teettämän kylvöaikomuskyselyn tulokset kiteytettyinä.
Gallup Elintarviketieto selvitti helmikuussa yhteensä 550 viljelijän kylvösuunnitelmat.
Tutkimuksen tekijät huomauttavat, että tukiuudistuksen kaikkia kiemuroita ei vielä ole sisäistetty, joten viljelysuunnitelmat elävät ja muuttuvat ehkä vielä paljonkin.
Viljan yhteenlaskettu ala on tutkimuksen mukaan pienenemässä viime vuodesta kolmisen prosenttia.
Vehnäala oli viime kesänä poikkeuksellisen suuri. Nyt tullaan alaspäin – viljelyalan arvioidaan vähenevän 32 000 hehtaarilla hiukan alle 200 000 hehtaariin.
Ohra-ala laskee näillä näkymin seitsemän prosenttia.
Lasku on seurausta rehuohran kylvöaikomusten vähenemisestä.
Mallasohraa aiotaan kylvää nelisen prosenttia enemmän kuin viime vuonna.
Kaura-alan ennustetaan kasvavan kolmisen prosenttia.
Rypsiala näyttäisi ohittaneen aallonpohjansa. Helmikuun aikomusten mukaan ala kasvaisi hieman reilulla viidenneksellä noin 35 500 hehtaariin.
Myös rapsille povataan viidenneksen kasvua.
Rypsin ja rapsin kylvöennusteet ovat viime vuosina osuneet kohdalleen viljoja heikommin. Öljykasvialasta odotetaan luotettavampaa ennustetta vasta sitten, kun varattu ja saatavilla oleva siemenmäärä on tiedossa.
Valkuaiskasvien viljelyala näyttäisi kasvavan seitsemän prosenttia.
Kesantojen, luonnonhoitopeltojen sekä viherlannoitusnurmen yhteenlaskettu ala olisi kyselyn mukaan pysymässä lähes ennallaan.
Viime vuonna alkukesä oli sateinen, ja peltoja jouduttiin sen takia jättämään kesannolle aiottua enemmän. Nyt kesantoalan odotetaan laskevan. Viherlannoitusnurmien määrä on sen sijaan lisääntymässä jopa viidenneksellä.
Tutkimuksen tekijät huomauttavat, että tukiuudistus vaikuttaa näihinkin pellonkäyttömuotoihin. ”Jää nähtäväksi, kuinka paljon viherlannoitusnurmia lopulta tukihakemuksissa sellaisenaan ilmoitetaan.”
Kyselyn tulosten perusteella aiempaa useampi viljelijä aikoo käyttää sertifioitua siementä kevään kylvöillä. Rukiilla ja rehuohralla sertifioidun siemenen osuus on suurin.
Omaa siementä käyttävillä lajittelu on kunnostustoimenpiteistä yleisin.
Itävyyden mittaus on yleistynyt. 61–85 prosenttia vastaajista ilmoitti mitanneensa oman siemenen itävyyden. Viime vuonna niin teki 50–76 prosenttia.
Tuhannen siemen painon mittaa noin joka kolmas omaa siementä käyttävä. Oman siemenen peittauksen tekee noin puolet viljelijöistä.
SATU LEHTONEN
www.vyr.fi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
