Suomalaisen muotoilunkultakausi vaikuttaa yhä
Yksirakentamiseen ja muuhun elämiseen vaikuttanut tekijä oli materiaalien niukkuus. Uusissa kodeissa tarvittiin kuitenkin runsaasti elämisen perustarpeistoa. Claire Aho Kuva: Viestilehtien arkistoHeti sodan päätyttyä alkanut jälleenrakennuskausi nosti Suomen kansainvälisesti merkittäväksi muotoilumaaksi.
Helsingissä Designmuseossa vuosien 1945–67 muotoilua esittelevä Tulevaisuuden rakentajat -näyttely kertoo, miten muotoilu ja arkkitehtuuri vaikuttivat jälleenrakentamiseen.
Näyttely pohtii, mitkä olivat ajan haasteet ja mikä vaikutus muotoilulla oli suomalaiseen kansallishenkeen, yhteiskuntaan ja taloudelliseen kehitykseen.
Moni asia oli sodan jälkeen aloitettava perusasioista, lähtien suuresta asuntopulasta. Ajan rakentamisen ilmeen tunnistaa edelleen hyvin Jälleenrakennustoimiston standardoimista tyyppitaloista.
Toinen, niin rakentamiseen kuin kaikkeen muuhunkin elämiseen vaikuttanut tekijä oli materiaalien niukkuus.
Uusissa kodeissa tarvittiin samaan aikaan runsaasti elämisen perustarpeistoa ja vanhoissakin tarvittiin uutta tuhoutuneiden ja loppuunkäytettyjen tilalle.
Koska kaikelle oli suuri tilaus, muun muassa muotoilijat saivat ennennäkemättömät mahdollisuudet tuottaa uutta. Uudenkin muotoilun juuret ammentavat sotaa edeltäneestä ajasta, sillä monet kultakauden suuret nimet olivat saaneet koulutuksensa jo 1930-luvulla.
”Muotoilulla rakennetaan tulevaisuutta historian varaan”, linjaa Designmuseon johtaja Jukka Savolainen.
1950-luvulla muotoilu oli kansallisesti lähes olympialaisiin verrattavissa oleva kilpailulaji. Suomalaiset muotoilijat pääsivät kansainvälisesti näyttävästi esille.
Esimerkiksi Milanon tärkeissä näyttelyissä mainetta ja palkintoja saivat muun muassa Eva Brummer, Kaj Franck, Lisa Johansson-Pape, Dora Jung, Laila Karttunen, Toini Muona, Ilmari Tapiovaara, Antti Nurmesniemi ja Tapio Wirkkala.
1960-luvulla muotoilussa alkoi esiintyä aiempiin ihanteisiin kriittisyyttä ja uutta vapautta. Samaan aikaan näkyvän roolin ottivat uudet materiaalit ja teknologiat. Muovit ja räiskyvät värit ovat ajalle tyypillisiä.
Designmuseo esittelee kultakaudelta niin klassikoita kuin vähemmällekin huomiolle jäänyttä muotoilua. Itse ilahduin, että näyttelyssä oli nostettu esille myös Valmet 361 D:n isokokoinen kuva – 1950-luvun suomalaista muotoilua sekin.
Näyttelyn hallitsevin ilme syntyy kultakauden tekstiilitaiteilijoiden töistä. Esillä ovat niin Dora Jung kuin Laila Karttunen ja kansainvälisesti näkyvimpänä Marimekko.
Tulevaisuuden rakentajat kokoaa tekstiilien ohella yhteen koko muotoilun kultakauden kotoisan arjen rakentamisesta kalusteisiin ja muihin käyttöesineisiin.
Näyttely myös jatkaa museon epookkinäyttelyiden sarjaa, jossa on perehdytty viimeksi modernismiin vuonna 2010.
MAIKKI KULMALA
Tulevaisuuden rakentajat –
suomalainen muotoilu 1945–67
Designmuseossa
Helsingissä 23.9. saakka.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
