Sitra nostaisi ympäristöveroja ja laskisi tuloveroja – "maalla asuville voitaisiin maksaa palautusta, jos autoilu kallistuu"

Mari Pantsar myi autonsa ja osti kokoontaitettavan pyörän, jolla hän liikkuu arkisin Helsingissä. Viikonlopuiksi hän suuntaa Hollolaan miehensä hybridiauton kyydissä. Kuva: Jarkko Sirkiä

Suomen kokonaisverokertymää esittelevät käppyrät matelevat menneen maailman malliin. Näin näkee Sitran Hiilineutraali kiertotalous -teeman johtaja Mari Pantsar. Hänen mielestään ympäristöverojen käyrän pitäisi ponnistaa nousukiitoon ja työn verotuksen laskea, jotta Suomi saavuttaisi ilmastotavoitteensa.

Ympäristöverojen kertymä on pysynyt 1990-luvun alusta liki samana, runsaassa kuudessa prosentissa kokonaisveroista. Vuonna 2017 ympäristöveroja pulitettiin 6,7 miljardia euroa.

"Pitäisi selvittää, mitä seuraisi, jos ympäristöverojen osuutta nostettaisiin esimerkiksi yli 30 prosenttiin", Pantsar pohtii.

Kestävien yritysten tuotteet ansaitsisivat Pantsarin mielestä verohelpotuksia. Nyt hinnoittelumekanismit menevät nurinkurisesti, kun "härkis on kalliimpaa kuin kana". Runsaammin päästöjä aiheuttavan pitäisi olla kalliimpaa.

Sitra puskee päättäjiä toteuttamaan kestävän kehityksen verouudistuksen mahdollisimman pikaisesti, kenties jo vuoden päästä.

Hallitusohjelmaan sisällytetty, Sitran laatima verouudistusehdotus pitää sisällään päästöjä aiheuttavien alojen ja toimintojen verotuksen nostamisen, työn ja yrityksen verotuksen madaltamisen sekä kertapalautukset pienituloisille ja muille, joille koituu uudistuksesta liian raskas taakka. Pantsarin mukaan esimerkiksi maalla asuville voitaisiin maksaa palautusta, jos autoilu kallistuu kohtuuttomasti.

Uudistukseen kuuluu myös haittatukien poistoa.

Pantsarin mukaan verouudistus paitsi vähentäisi päästöjä, lisäisi työllisyyttä ja innovaatioita. Esimerkkiä kehityksestä näyttää Kanadan Brittiläinen Kolumbia.

Pantsar pitää hyvänä alkuna sitä, että Suomen hallitus osoitti budjettiesityksessään kiertotalouteen 50 miljoonaa euroa ja kivihiilestä luopumiseen 90 miljoonaa.

Suomen pitäisi vähentää päästöjään vuoteen 2030 mennessä mahdollisimman paljon mahdollisimman halvalla.

Sitrassa tiedetään, miten temppu tehdään helpoiten. Sähköntuotannosta on saatava täysin päästötöntä uusiutuvalla energialla ja ydinvoimalla. Sen jälkeen kaikki mahdollinen sähköistetään lämmityksestä ja liikenteestä teollisuuteen ja maatalouteen.

Sähkostä liki 80 prosenttia onkin jo päästötöntä, mutta sähköistäminen etenee tuskastuttavan hitaasti. Esimerkiksi sähköautoihin siirtymistä pitäisi Pantsarin mielestä vauhdittaa. Jos työsuhdeautoiksi hankittaisiin sähköautoja, ne vapautuisivat muutaman vuoden päästä käytettyinä markkinoille.

Pantsarin mukaan vihreä sähköistäminen säästäisi rahaa nykytilanteeseen verrattuna.

Myös kiertotalouden edistäminen on luonnollisesti tarpeen. Pantsar huomauttaa, että puolet maailman päästöistä tulee luonnonvarojen käyttöönotosta ja prosessoinnista.

Julkiset hankinnat kattavat bruttokansantuotteesta viidenneksen. Rahaa pitäisi suunnata kierto- ja biotalouteen. Pantsar on huomannut, että osa kunnista arkailee investoida uusimpaan vihreään teknologiaan sen pelossa, että ratkaisu osoittautuukin tehottomaksi. Sitra onkin ehdottanut hallitukselle, että se perustaisi julkisten hankintojen riskirahaston, josta kunnat voisivat hakea korvausta virheinvestointeihin.

Pantsar painottaa, että muutos kestävämpään tarkoittaa myös parempaa elämää. Kun ilmastotekoihin tartutaan reippaasti nyt, elämäntyylimme ei tarvitse edes roimasti muuttua. Kulutuksen ja hävikin vähentäminen voi olla vapauttavaakin.

Jos taas tarjolla oleviin ratkaisuihin ei tartuta, tulevaisuudessa häämöttävät kieltotalous ja tukalat oltavat "pannuhuoneessa".