Riistapellon vilske näkyy talvellakin
Lumen keskeltä on helppo löytää riistapellon paikka. Sorkkien jäljet täplittävät puolen hehtaarin kaistan, vaikka muutama tunti aikaisemmin lumivaippa peitti tienoon. Paikalla on siis vilskettä. Sen todistaa myös riistakamera.
Lumesta törröttää rehukaalin paksuja varsia. Ne ovat hirvien ja kauriiden suurta herkkua.
”Tässä on käyty herkuttelemassa, eikä olla oltu seikkailemassa kantatien liikenteen seassa”, Virttaan Eräveikkojen jahtipäällikkö Janne Välimäki naurahtaa.
Hän on yhdessä Rytömäen tilaa viljelevän veljensä Hannu Välimäen kanssa hoitanut riistakaistaa pelloillaan jo useamman vuoden ajan. Miehet ovat tyytyväisiä tuloksiin, vaikka aikaa, työtä ja rahaa on kulunut laskematon määrä.
”Viime kesänä rehukaali kasvoi mahtavan kokoiseksi. Jahtikausi meni hyvin ja kaatolupien määrä saatiin lähes täyteen”, Janne Välimäki sanoo.
”Täytyy olla todella innostunut metsästyksestä, että jaksaa paahtaa.”
Veljekset ovat kokeilleet ja hakeneet hyviä ratkaisuja. Riistakaistan paikkaa pellossa vaihdellaan.
”Ensin valittiin huonoin paikka ja tehtiin kaikki mahdolliset perusvirheet. Sitten perehdyttiin ja tutkittiin, panostettiin kunnolla ja onnistuttiin”, Janne Välimäki sanoo.
Eräveikkojen 7 000 hehtaarin metsästysalueella on toinenkin riistapelto, parin hehtaarin alue metsän keskellä autiotalon pihapiirissä.
”Hyvä paikka tarjoaa hirville ja peuroille päivälepopaikan, puhdasta vettä ja ruokaa”, suojaista riistapeltoa vuosikaudet hoitanut Jukka Lähteenmäki sanoo.
”Paikka on loistava. Hirvien polut eivät kulje viljelypeltojen kautta, ja se on kaukana vilkkaasti liikennöidyiltä maanteiltä.”
Aluetta kehitetään asukkaiden kanssa.
”Etu on yhteinen. Metsästäjät hoitavat riistakantaa ja ohjaavat riistaeläinten liikkeitä niin, että ne jättävät tuotannolliset viljapellot rauhaan.”
”Hirvi syö keskimäärin 40 kiloa ruokaa päivässä. Kun pidämme ruokinnan käynnissä, jäävät lähiseudun metsävahingotkin pienemmiksi.”
Lumen alta pilkottaa riistanruokintaan tuotuja punajuuria, perunaa, porkkanaa ja kyssäkaalia.
Välimäen veljeksille metsästys on intohimo. Miehet katsovat toisiaan ja pudottelevat sanoja suustaan: sopivan haastavaa, jännittävää, rentouttavaa.
”Parasta on kurinalainen ja yhteen toimiva porukka. Ammumme vain sallittuja eläimiä. Pienten vasojen emät ja suvunjatkamisen kannalta tärkeät urokset jätämme rauhaan. Kyse on jatkumosta”, Janne Välimäki sanoo.
Välillä iskee aikapula. Hannu Välimäki huomauttaa, että tilakokojen kasvu kasvattaa myös viljelijän kiirettä. Aikaa jää vähemmän muulle.
”Korvausjärjestelmään pitäisi ehtiä uppoutua. Voi kunpa säännöt olisivat yksinkertaisemmat ja selkeämmät. Olisi helpompi suunnitella tulevaisuutta, kun tietäisi tarkkaan, mitä ja miten kannattaa toimia. Nyt energiaa menee liian monen kysymysmerkin ratkaisemiseen. Viljan hintaheilahtelu lisää epävarmuutta”, Hannu sanoo.
HIA SJÖBLOM
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
