Harva työnantaja tarjoa koulutusta riistametsänhoitoon – metsäammattilaiset kouluttautuvat itsenäisesti
Metsänomistajia riistametsänhoito kiinnostaa, mutta palvelujen tarjonnan vähäisyys hidastaa käytännön toimiin ryhtymistä.
Riistatiheiköt ovat säästettäviä puuryhmiä, joiden koko voi vaihdella muutaman puun ryhmästä reiluun aariin. Tiheikköön jätetään vaihtelevan kokoista ja monilajista puustoa. Kuva: Pekka FaliRiistametsänhoito on talousmetsien hoitoa, jossa otetaan erityisesti metsäkanalinnut huomioon. Tavoitteena on tarjota linnuille runsaasti ravintoa ja suojaa.
Itä-Suomen yliopiston projektitutkija Piia Ikonen selvitti kyselyllä metsänomistajien ja metsäammattilaisten suhtautumista riistametsänhoitoon. Kyselyyn vastanneista 480 metsäammattilaisesta lähes kaikki halusivat edistää riistametsänhoitoa työssään.
Kyselyyn vastanneesta 425 metsänomistajasta yli 60 prosenttia vastasi olevansa kiinnostunut riistametsänhoidosta omissa metsissään. Noin 40 prosentilla vastanneista oli omalla metsätilallaan kokemusta riistan huomioimisesta metsänhoidossa.
On syytä korostaa, että riistan huomioivasta metsänhoidosta hyötyvät myös monet muut lajit metsäkanalintujen lisäksi, sanoo metsäkeskuksen luonnonhoidon asiantuntija Jukka Ruutiainen Pirkanmaalta.
Hän on järjestänyt viime vuoden lopulla ja tämän vuoden alussa useampia koulutustilaisuuksia, joissa riistametsänhoitoa on esitelty muun luonnonhoidon ja sertifiointijärjestelmien ohella.
”Kyseessä on vielä melko uusi asia isolle osalle metsänomistajia. Aihe on ollut vasta parisen vuotta enemmän pinnalla, kestää oman aikansa ennen kuin tietoisuus lisääntyy.”
Ikonen havaitsi tutkimuksessaan, että valtaosa metsänomistajista ei osannut sanoa mitään riistametsänhoitopalvelujen tarjonnasta, tai uskoi, ettei tarjontaa ole.
Jopa yli 80 prosenttia metsänomistajista vastasi kyselyssä, että on jäänyt ilman riistametsänhoitoon liittyvää koulutusta tai neuvontaa.
”Tilanteen korjaaminen vaikuttaisi vaativan nykyistä kattavampien riistametsänhoitopalvelujen tarjoamista. Metsänomistajat ovat kyllä kuulolla”, sanoo Ikonen.
Hän arvioi tutkimuksen perusteella, että metsänomistajille on esimerkiksi epäselvää onko riistametsänhoidon periaatteet kustannuksia lisääviä vai vähentäviä toimenpiteitä.
Esimerkiksi riistatiheiköt ovat säästettäviä puuryhmiä, joiden koko voi vaihdella muutaman puun ryhmästä reiluun aariin. Tiheikköön jätetään vaihtelevan kokoista ja monilajista puustoa.
Tiheikön säästäminen vähentää metsänhoitotöistä syntyviä kustannuksia, selittää Ruutiainen.
Metsäammattilaiset tuntuvat olevan ainakin valmiita tarjoamaan palveluita.
Haastatelluista 45 prosenttia oli hankkinut oma-aloitteisesti tietoa riistametsänhoidosta, vain harva työnantaja on tarjonnut koulutusta.
Ruutiainen arvioi, että riistametsänhoidon kaltaisesta palvelusta voi muodostua yritykselle kilpailuetu.
Näin käy varsinkin silloin, jos suurin osa muista palveluntarjoajista tyytyy tarjoamaan vain perustason palveluita.
Ikonen toteutti tutkimuksen viime vuoden aikana Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osaston pro gradu -työnä.
Kyselytutkimuksessa käytetyt yhteystiedot saatiin Suomen metsäkeskukselta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
