Olli Rehn EKP:n rahapolitiikasta: "Parempi katsoa kuin katua"

Rahapolitiikalla ei pysty vaikuttamaan markkinoilla kallistuneen energian hintakehitykseen. Euroopan keskuspankki varautuu ohjauskoron nostoon viimeistään ensi vuonna, arvioi Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn. Kuva: Jaana Kankaanpää

"Ensimmäiset Euroopan keskuspankin koronnostot tehdään tämän vuoden lopulla tai ensi vuoden alussa", totesi Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn ja toisti saman viestin, minkä EKP viestitti aiemmin rahapolitiikan asteittaisen kiristämisen aikataulusta.

"Parempi katsoa kuin katua."

Rehn puhui torstaina järjestetyssä sidosryhmätilaisuudessa, jonka pankki järjesti verkossa webinaarina.

Vuosien 2008–2011 rahapolitiikan kiristämisestä ollaan opittu. Euroopan keskuspankki ei toimi tällä kertaa hätiköiden tai yllättäen, vaan varoo katkaisemasta talouskasvua, joka pandemian alkamisen jälkeen on saatu liikkeelle.

Tammikuun inflaatio euroalueella oli 5,1 prosenttia, Yhdysvalloissa yli seitsemän prosenttia vuositasolla. Torstaina markkinoilla odotettiin tuoreinta lukua USA:n inflaatiosta: Yhdysvaltain kuluttajahintainflaatio oli tammikuussa peräti 7,5 prosenttia.

Rehn eritteli euroalueen inflaation nopeutumisen taustalla olevat kolme tekijää:

"Energiainflaatio selittää yli puolet euroalueen inflaatiosta. Geopoliittisen tilanteen kärjistyminen pitänee energian hinnat korkeina pitkään. Inflaatiota on nopeuttanut yksityisten palvelujenhintojen normalisoituminen talouksien avautuessa syksyllä 2021. Kolmanneksi, nopea toipuminen taantumasta on pahentanut tuotannon pullonkauloja ja komponenttien saatavuusongelmia ja nostanut tuotteiden hintoja."

Energian hintakehitykseen rahapolitiikalla ei pysty vaikuttamaan.

Nämä inflaatiota vauhdittaneet tekijät eivät Rehnin ja keskuspankin arvion mukaan yksistään johda sen pysyväisluontoiseen, pitkäaikaiseen kiihtymiseen, elleivät ne aiheuta isoja kerrannaisvaikutuksia: hintojen ja palkkojen kierrettä.

Rahapolitiikan päätöksenteossa inflaation lyhytaikaisiin poikkeamiin kahden prosentin symmetrisestä tavoitteesta ei reagoida, ellei niiden odoteta jättävän pysyvämpää jälkeä inflaatioon.

Toisin kuin Yhdysvalloissa, palkkainflaatio on toistaiseksi ollut melko maltillista euroalueella. Palkkojen kehitystä seurataankin nyt erityisen tarkkaan.

Kutsuseminaarissa puheenvuoron pitänyt valtiotieteen tohtori Jukka Pekkarinen puki sanoiksi työmarkkinoiden palkkaneuvottelujen yhteyden ja kiihtyvästi nousseen inflaation:

"Euroopan työmarkkinoilla sytytyslanka palaa. Ei ole kestävää, että inflaatio ylittää palkkakehityksen."

Pekkarinen arveli, että Suomessa palkat kuitenkin ovat ehkä lievimmin jäljessä inflaatiosta.

Tehdyt palkankorotukset ovat tähän mennessä olleet noin kahden prosentin tasoa tähän mennessä. Muualla euroalueella palkankorotukset ovat olleet 2–2,5 prosentin haarukassa

Euroopan keskuspankki päätti rahapolitiikan uudesta strategiasta viime kesänä: keskipitkällä aikavälillä EKP tavoittelee symmetrisesti kahden prosentin inflaatiota. Tällä hetkellä keskipitkän aikavälin inflaationäkymä euroalueella ei Rehnin mukaan ole kaukana tuosta vauhdista.

Ilman tuota tavoitteen tarkistusta keskuspankki olisi jo joutunut kiristämään rahapolitiikkaansa – ja mahdollisesti tukahduttamaan heikon kasvun. Nyt edellinen ohjauskoron nosto tapahtui vuonna 2011.

Jos inflaatio kuitenkin uhkaa kiihtyä liikaa ja pitkäaikaisesti, EKP:n rahapolitiikka toimii sen estämiseksi supistamalla osto-ohjelmia ja rahoitusoperaatioita sekä nostamalla ohjauskorkoja.

"Näin toimii itsenäinen keskuspankki, jonka ensisijainen tavoite on hintavakaus", Rehn painotti.

EKP:n neuvosto käynnisti vuoden lopulla rahapolitiikan asteittaisen normalisoinnin. Pandemiaan liittyvän osto-ohjelman (PEPP) netto-ostot päättyvät maaliskuun lopussa. Viime viikon kokouksessaan neuvosto arvioi, "että on olemassa riskejä inflaation ennustettua nopeammasta kiihtymisestä."

EKP:n rahapolitiikasta päättävän neuvoston seuraava kokous on 10. maaliskuuta, jolloin neuvostolle esitellään keskuspankkien ekonomistien laatima uusi suhdanne-ennuste. Neuvostoon kuuluu kaikkien 19 eurovaltion keskuspankkien pääjohtajat ja EKP:n johtokunnan kuusi jäsentä.

Ruotsin keskuspankki, Riksbanken, ilmoitti torstaina suunnittelevansa ohjauskoron nostamista vasta vuoden 2024 toisella puoliskolla. Nollakorkolinja saa siis jatkua naapurissa. Riksbanken ennustaa inflaation talttuvan olevan kuluvan vuoden loppuun mennessä noin prosenttiin.

Dagens Nyheter kommentoi uutista sanoin "Riksbankenilla on jäitä vatsassaan, kun kaikkialla muualla maailmassa puhutaan koronnostoista".