Selluloosa ohittamassa lihanUruguayn ykkösvientituotteena
FRAY BENTOS, URUGUAY (MT)
UPM:n Fray Bentosin sellutehdas näkyy kauas Uruguayta ja Argentiinaa yhdistävälle Uruguay-joen sillalle.
Silta oli kolme ja puoli vuotta suljettuna, kun argentiinalaiset osoittivat mieltään tehdasta vastaan, mutta nyt kiistat ovat laantuneet ja tehdas on saanut virallisen Haagin tuomioistuimen päätöksen siitä, että se ei saastuta.
Tehtaan johtajalla Jussi T. Penttilällä on aihetta hymyyn. Fray Bentosilla on tärkeä osa UPM:n biomassan jalostuksessa, ja se on päässyt tuotannossaan hyvään vauhtiin.
Ulkomainen työvoima on saatu korvatuksi kotimaisella ja tehdas on elvyttänyt Fray Bentosin elämää auttamalla kyliä kehittämään itseään ja kouluttamalla nuoria ammatteihin.
Tehtaan tiedottaja Andrés López sanookin, että tehdasinvestoinnin lisäksi Uruguaylle on tärkeää se, miten paljon tietopääomaa on saatu maahan, kun insinöörejä on koulutettu Suomessa asti.
Penttilä on tällä hetkellä ainut suomalainen työntekijä tehtaalla.
Uruguayn sellu valmistetaan lyhytkuituisesta eukalyptuksesta, jota viljellään puupelloilla. Puuta kasvaa nyt noin miljoonalla hehtaarilla eli noin viidenneksellä maan pinta-alasta.
Penttilän mukaan sellu ei kilpaile maa-alasta muiden viljelykasvien tai luonnonmetsien kanssa, sillä puupellot kasvavat enimmäkseen joutomaalla.
Fray Bentosin porteilla hurisee jatkuva rekkaliikenne. 350 rekkaa vuorokaudessa kuljettaa puuta tehtaan pihalle. Yhteen rekkaan mahtuu 30 kuutiota, joten päivässä tehdas nielee lähes 12 000 kuutiota puuta.
Rekasta puu menee suoraan haketukseen, sitten keittoon, ruskean massan pesuun, varastointiin, valkaisuun ja kuivatukseen, jonka jälkeen sellu on valmis paalattavaksi.
Paalit kuljetetaan satamaan, mistä ne lähtevät laivalla maailmalle. Nyt jo yli kolmannes sellusta menee Kiinaan, jossa kysyntä kasvaa edelleen. Loput laivataan jalostettavaksi Eurooppaan.
Penttilän mukaan näin on tehokasta tuottaa paperia. Lyhytkuituinen sellu tehdään lähellä plantaasia ja jalostetaan hienopaperiksi siellä, missä paperia kulutetaan.
Eukalyptussellu poikkeaa suomalaisesta koivusellusta siinä, että koivusellu on lujempaa.
Penttilä vakuuttaa, ettei eukalyptus korvaa koivua, vaan että suomalaiselle koivusellullekin on kysyntää monissa erikoistuotteissa, kuten pakkauksissa.
Fray Bentosin tehtaalla kaikki näyttää siistiltä ja toimivalta. Työntekijöiden jalkapallojoukkueiden pokaalirivi kertoo yhteisistä harrastuksista. Työtapaturmat ja työstä poissaolot ovat huomattavasti Suomea vähäisempiä.
Osin syynä on tietysti työntekijöiden alhainen keski-ikä, mutta ansionsa on siinäkin, että työturvallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota.
Tehdas voi vielä vähän lisätä sellun tuotantoaan, mutta lisäksi se on tärkeä sähkön tuottaja Uruguayssa. Sen osuus on jo 11 prosenttia koko maan sähköstä.
Tehtaan päästöjä seurataan Penttilän mukaan tarkimmin maailmassa eikä niissä ole juurikaan huomauttamista.
”Väittäisin, että olemme viiden parhaan tehtaan joukossa maailmassa.”
Ansionsa hyvään tilaan on silläkin, että tehdas on alusta asti ollut kovan paineen ja julkisen kritiikin alla.
”Ei sitä voi kieltää. Paineet ovat kovat, ja se panee kehittämään toimintaa.”
Haagin tuomioistuimen vapauttavassa päätöksessä todettiin kuitenkin, että Uruguay ei tehdasta rakentaessaan tarpeeksi konsultoinut Argentiinan kanssa.
Niinpä maiden yhteinen komitea käy nykyisin puolivuosittain läpi tehtaan päästöt ja kuormitusluvut julkaistaan kaikille internetissä.
”Yritämme olla mahdollisimman läpinäkyviä. Toistamme samaa päästöjen seurantaa ja olemme varmoja, että tehdas ei saastuta. Uruguay-joessa voi edelleen uida ja kalastaa”, Penttilä vakuuttaa.
RIITTA MUSTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
